Nouto edistyy

Ilokseni voin raportoida, että iltaisin hinkattu noutotreeni on tuottanut tulosta. Treenaamme siis erikseen pitoa ja kapulan poimimista/kuljettamista naksuttimen avulla. Lähtötilanne kapulan poimimisessa oli, että Rytmi otti sen suuhunsa ja viskasi pää kaaressa heti pois. Nyt se kantaa sitä jo poikkeuksetta useamman metrin mua kohti. Pidossa lähtötilanne oli, että sylki sen pois tai ei halunnut ottaa suuhun lainkaan tai otti suuhun, nousi seisomaan ja sylki. Nyt se pysyy istumisessa ja pitää sitä ainakin sekunnin ellei jopa puolitoista.

Naksutinkouluttamisen teoria on ainakin meikäläisen kohdalla ihan eri juttu kuin käytäntö! Olen opettanut Rytmille esim. peruuttamista käskyllä "pakki". Ajattelin huvikseni kokeilla tätä myös naksuttimella. No eihän me päästä edes alkuun, jos jään odottamaan, että koira tarjoaa jotakin edes sinne päin. Se nimittäin istuu edessäni, pukkii kuonolla kättäni ja naamaani, käy makuulle, istuu, ja lopuksi käy turhautuneena makaamaan kuono lattiassa. Odotin siis, että se seisoisi ja hivuttaisi jotakin tassuistaan edes millin taaksepäin. Lopuksi päädyin sitten auttamaan kropallani että pääsin naksauttamaan.

Rytmi alkaa kai olla murrosikäinen. Mörkökautta on ollut havaittavissa ja ekat raikuvat vahtihaukut kuultu. Ja Inkeri ottaa ekoja askelia. Vauvat katoavat, mutta tilalle tulee jotain muuta sitten...

Kentällä

Oltiin tänä aamuna Kirsin ja Maisan kanssa kentällä tottistelemassa. Ensiksi Rytmi sai leikkiä ja leikkikin kivasti. Seuraavassa setissä kolme luoksetuloa. Annan sen yhä juosta mun jalkojen välistä, onkohan se viisasta tulevaisuutta ajatellen, se selviää joskus. Seuraavaksi harjoiteltiin tuomarin kättelyä parkkipaikalla ja lopuksi Rytmi kävi kentällä tekemässä vielä Kirsin avustamana pari eteenmenoa. Patukka suussa juosten autoon.

Tykkään siitä, ettei Rytmiä tartte houkutella tekemään, vaan kun otan sen autosta, se hyppii innoissaan ympärillä ja tietää kyllä, että nyt touhutaan yhdessä jotain kivaa. Tähän olen yhdistänyt vihjesanaa, jolla toivon sen syttyvän tulevaisuudessakin.

Kusti oli mukana myös. Sekin teki luoksetuloja ja seurautin myös. Kusti sai myös olla paikallaolossa, kun Maisa leikki kentällä. Lopuksi kiva lenkki auringonpaisteessa. Kusti ei edes mieti Maisan astumista - tepsikö kastraatio??

Paluu maan pinnalle

Henkka oli koirien kanssa lenkillä, ja kolmikko oli törmännyt neljään ihmiseen ja yhteen mersuun (kts. edellinen merkintä Rytmin suhtautumisesta ihmisiin). Rytmi oli rynnännyt "moikkaamaan" ja Kusti-sika perässä. Kusti oli vain haukkunut, mutta Rytmi teki lähempää tuttavuutta kirkuvan naisen kanssa ja juoksi myös mersun takapenkin läpi. Laskua odotellessa! Takkiin meillä on vielä varaa, mersun verhoilusta en ole niin varma... Enkä kyllä siitä takistakaan.

Jep jep, oliskos aika tehotreenata hallintaa...?!

Hehkutusta

Kun on vähän pakkasta ja vähän luntakin, ja pääsen yksin koirien kanssa metsään, niin sydän läpättää onnesta. Ei siitä seuraa kuin hehkutusta. Olen tosi onnellinen näistä uuden kodin tarjoamista lenkkimaastoista!

Ja niin ovat koiratkin...



















Alkulenkistä nähtiin ajokoira työssään. Se ei meistä piitannut, mutta Kusti hävisi hetkeksi samoille jäljille. Kusti ei ole karannut pitkiin aikoihin, kopkop!

Sitten koirat taistelivat kepeistä.























































Kusti hävisi tapansa mukaan ja kertoi siitä mielipiteensä minulle. Sitten suunnattiinkin kotio.
















Loppulenkistä nähtiin vielä ihminen Kaimalantiellä (ei kuvaa). Se oli Rytmistä ravisuttava kokemus. Onneksi Kusti on kasvanut ihmisten ilmoilla eikä saa kiksejä ihan niin pienistä...

Katsu kävi eilen perheensä kanssa trimmaamassa Rytmiä. Sitä onkin nyt entistä suurempi ilo katsella. Maisa ja Kirsi pistäytyivät myös. Kiitos vielä kaikille mukavasta päivästä!

Sitä samaa

Tekee mieli päivittää, vaikka jauhankin aina samoja juttuja.

Kastraatio vaikutti Kusti-Kullervon ruokahaluun yllättävän nopeasti. Ei enää puhettakaan nappuloiden syljeskelystä - kaikki menee kerralla napaan. Pitää olla tarkkana, ettei se pääse lihomaan. Tosin ajatuskin tuntuu hullulta, koska se on ollut ikänsä honkka-hoikkeli. Toko-rintamalla hinkataan liikkeestä seisomista, joka menee usein maahanmenoksi. Agilityhallille ehtimisestä haaveillaan...

Rytmi on päässyt viime päivinä moneen otteeseen trimmipöydälle. Vitsit se on kaunis pakkaus! Saa nähdä, mitä mieltä on tuomari. Näyttelydebyytti lähestyy!

Tottispuolella ei mitään uutta. Tuntuu jotenkin, että ollaan jumiuduttu. Noutohommelitkaan ei edisty, se innostuu kapulasta ja ottaa sen ripeästi suuhun *naks* ja pudottaa heti. Välillä olen saanut kantamaan mua kohtikin. Pitämispuolella pudottaa myös heti. Ja mä olen niin kömpelö sen naksuttimen kanssa, voi tsiisus. Oisko siinä syy jumittamiseen?? Alan opettaa sille jäljen ilmaisuja seuraavaksi eli namirasioita ulos ja niillä maahan. Ettei ihan homehduttais.

Hallitreenit alkoivat

Rytmi oli tänään ekoissa hallitreeneissä. Niitä riittää maaliskuun lopulle. Ekassa setissä se ei oikein lähtenyt leikkimään, ja mun teki mieli ratkoa ranteitani - joko taas mulla on airis, jota ei taistelu kiinnosta! No, pitäisi olla vähän armollisempi eikä pelätä aina pahinta. Paikka oli uusi ja se oli juuri ykännyt autoon, joten oli varmaan paha olla. Kaksi seuraavaa kierrosta se leikki mainiosti ja sai viedä saaliin autolle.

Sain neuvoksi, ettei vielä tartteisi töniä sitä, kun on niin nuori koira. Tottahan se on, se tulee helposti jostain selkäytimestä, kun Kustin kanssa saa aina painia!

Mun suurin toive Rytmistä on, että se tykkäisi kunnolla taistella ja leikkiä. Se helpottaisi niin paljon tottista ja kaikkea muutakin. Mä en kyllä muuten ite oikeen motivoidu tottikseen.

Iloista uutta vuotta 2009!

Rytmin bileet. Juhlavieras nappasi kuvan roistosta, ja pääsin kieltämään vasta sen jälkeen! Onneksi oli varadippejä.













Tänne onkin hyvä miettiä tavoitteita uudelle vuodelle. Mitään en lupaa, mutta koitetaan:

Kusti: agilityssa nousu kolmosluokkaan ja toko-kisauran korkkaus (suuri ehkä!)
Rytmi: ei vielä kisatavoitteita vaan ahkeraa treenausta jäljellä, tottiksessa ja agilityssä
Emäntä: ei yritä vaan pitää koirien turkit siistissä kunnossa

Ps. Kusti sai joululahjaksi kastraation, ja haava on parantunut hyvin.