Kanssas en ehjää päivää nää

Tottikset loppuivat Rytmin osalta eilen lyhyeen, kun loukkasin kentällä polveni. Rytmi teki Toivon treenatessa liikkeitä paikallaolon, jossa vinkui, mur. Ei hiljentynyt rykäisystä, mutta pysyi kuitenkin maassa. Tokassa setissä aloitin kaivamalla lelun taskusta, ja Rytmi tavoitteli sitä pyyhkäisten edestäni polvilumpion mukaansa. 16 vuotta vanha vamma aktivoitui, ja odotan soittoa magneettikuvaukseen ensi viikolla. No, asiat vois olla huonomminkin, mutta jälkikausi taisi loppua meikäläisten osalta tähän.

Metsässä

Rytmi pääsi tänään etsimään esineitä ja jäljelle. Mun piti talloa kaksi kaistaletta, mutta väsytti ja nivusia särki, joten tein vaan yhden. Taakse jätin lapsenkengän. Rytmin etenemistä oli hauska seurata. Se juoksi siksakkia taakse, kävi nopeasti ulkona ruudusta, nappasi kengän ja paineli mun luo. Hyvä oli, mutta mua jotenkin tympi talloa yksin ruutua. Ens kerralla toivottavasti paremmassa seurassa. ;)

Jälki oli puolisen kilsaa, neljä keppiä ja vanheni tunnin. Janalla Rytmi eteni lähettämääni suuntaan ja paineli jäljen ohi pari metriä ja kääntyi sieltä jäljelle. Olisikohan se virhe kokeessa? Tuskin, etenkään kun ne jäljet ei ole merkattu...? Ihastelin sitä, miten tarkkaan se kulki jäljen päällä ja tässä huumassa se ylitti ekan kepin. En siis muistanut, että se tuli niin pian. Kutsuin koiraa, jolloin se ilmaisi kepin palatessaan. Tien ylitys oli tosi hieno. Loput kolme keppiä ilmaisi hienosti, kaksi jopa jäljen suuntaisesti. Eka 90 asteen kulma meni tarkasti, toisessa ylitti reippaasti kulman. Annoin sen välillä jäljestää niin, etten pitänyt liinasta. Loppuvaiheessa se eteni musta n. 20 metrin päähän, kääntyi ja jäi odottamaan. Hauskaa, että se muisti mutkin. :) Tosi hyvin se työskenteli. Pitää miettiä nyt, mitä vielä tekisi jäljellä tänä syksynä, kun treenikertoja ei ole monta jäljellä. Hyvällä mallilla se on, vaikka tänä kesänä ei monta jälkeä ajettu.

Rytmistä on näin aikuisena sukeutunut niin viisas. On vaikea kuvailla miten sen huomaa, jotenkin se vaan on niin järkevästi meidän arjessa mukana. Henkalla ja mulla on molemmilla siitä vain hyvää sanottavaa. Se vain toimii jotenkin kuin ajatus. Tänäänkin treenien jälkeen se kouhotti tuhatta ja sataa pellolla ja kävi ties missä, mutta kun mä palasin autolle, niin siellä se jo odotti. Se on kotona hyvin huomaamaton, mutta kaipaa ja antaa just sopivasti hellyyttä ja läheisyyttä. On ilo ja kunnia saada elää sen kanssa.

Kotipihassa ollaan hypitty estettä edestakaisin. Hyvä että on este nurkilla, niin saa paljon toistoja.

Treenejä

Lauantaina oli airisten tottis ja kivasti porukkaa paikalla. Heidin ja Jessen BH-kahvit maistuivat! Näitä lisää!

Rytmi teki ensin hiukan seuraamista ja sitten jääviä, kaikki buenot. Sitten vauhtinoutoa. Juoksee kapulan ohi ja taisi sitä tassulla potkiakin, iskut tulisivat tarpeeseen! Haluaisin saada sille nopean ja siistin kapulan noston. Nurmi oli liukas, joten ei otettu esteitä, mutta tein toko-esteellä hyppy-käskyn vahvistamista, pitää tehdä tätä kotona joka päivä. Lopuksi eteenmeno niin, että Heidi vei rasian, minkä jälkeen Rytmi meni hetkeksi autoon. Tämä ei toiminut, sillä Rytmi haahuili pitkin kenttää eli ei muistanut, että rasia on siellä päässä. Pitää viedä rasia sinne vielä yhdessä, niin viisas kuin tuo narttu onkin. ;)

Sunnuntaina oltiin maastossa. Halusin kokeilla esineruudussa kolmea esinettä. Tulos oli se mitä vähän pelkäsinkin eli ei lähde kolmannelle. Käytiin lopuksi esineellä yhdessä, mutta koira oli ihan pihalla, käveltiin suunnilleen esineen päällä. Onnistui sen haku sitten lopulta. Pitäisikö siis vaan tyytyä siihen, että Rytmi hakee reippaasti yksi-kaksi esinettä vai rapistuuko sen motivaatio, jos yritän ajaa kolmea esinettä sille väkisin, siinäpä pulma. Rytmi tykkää esineruudusta ja on siinä hyvä, ja tämä taisi olla vasta toinen kerta, kun ylipäätään haetutin kolmatta esinettä. Vinkkejä otetaan vastaan.

Jäi harmittamaan tuo treeni sen verran, että tein tänä aamuna helpon ja kivan treenin: 15 m x 60 m kaistale, jossa yksi esine takana. Rytmi haki sen vaivattomasti ja iloisesti. :)

Lauantaina ajettiin myös yksi Henkan polkema jälki, joka oli vaan harmillisen lyhyt. Rytmi ajoi hyvin ja ilmaisi täpäkästi kaikki kuusi keppiä. Janalla oli tarkoituksettomien harhajälkien ja takajäljen tarkastusta. Tämä oli eka kerta, kun kokeiltiin merkkaamatonta jälkeä, hauskaa oli!

Rytmi esineruudussa 23.10.2011

Suppilovahveropiirakka

Suppiskausi vaan jatkuu ja jatkuu, joten tässä tämmöinen herkku, jota on meillä syöty tänä syksynä kyllästymättä varmaan kymmenen kertaa.

pohja:

200 g margariinia/voita

2 dl jauhoja

2 rkl maitoa/kermaa

1 dl juustoraastetta

täyte:

2 kananmunaa

3 dl juustoraastetta

1 dl kermaa/maitoa/crème fraichea

2 valkosipulinkynttä

2 dl ruskistettuja suppilovahveroita

Nypi pehmeä rasva ja jauhot. Lisää maito/kerma ja juustoraaste ja painele vuokaan. Paista 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Valmista täyte sekoittamalla munat, juustoraaste, kerma, pienityt valkosipulit ja ruskistetut sienet kulhossa. Sienet voi pilkkoa tai jättää kokonaisiksi. Lisää täyte vuokaan ja paista vielä vartti.

Esineruutua

Tein aamulenkillä taas uuteen paikkaan ruutua, jossa oli kaksi esinettä, edessä ja takana. Lähetin ensin etuesineelle, joka nousi heti hyvällä palautuksella. En antanut tässä välissä ruokaa, vaan lähetin suoraan toiselle. Rytmi ei taaskaan irronnut heti ihan taakse, vaan palasi mun luo pyörähdykselle. Keskellä ruutua tosin kulki leveä polku. Käytyään mun luona juoksi takalinjalle, jossa pyöri jonkun aikaa, mutta palasi tyhjällä suulla. Mentiin sitten yhdessä hajulle, minkä jälkeen uusi lähetys ja onnistunut pisto, luonnollisesti. Ei oo aikoihin tarvinnut helpottaa Rytmille treeniä näin paljon, mutta näitä tulee varmaan aina välillä.

Oon trimmannut Rytmiä aika paljon ja se näyttää niin hienolta. Turkkikin tuntuu käteen hyvän karkealta. Lupaan itselleni n:nnen kerran pitää nyt tämän linjan. Koirat nukkuvat iltaisin meidän sängyssä selät vastakkain, kun nukutan tyttöjä. Elämä on aika ihanaa tän pesueen kanssa.

Sähläystä treeneissä

Äskeisistä tottiksista jäi suuhun vähän sähläävä maku, mutta hauskaa oli. Jäävät oli jees. Koitin iskunoutoa, mutta en saanut sitä pelittämään, koska Rytmi ei irrota kapulasta. Seuraavaksi tehtiin vauhtinoutoa, minkä tajusin hoitavan myös iskunodon meidän osalta: Rytmi ei ehtinyt miettiä kapulan kanssa härväämistä tässä. Jee. Tätä pian lisää, jos vaan mun nivuset kestää. Tiedänpähän juosseeni. Tähän tein päälle kapulan pitoa, oli hyvä.

Tokassa setissä otin esteet. Hyvä että oli appareita, koska ei meinannut Rytmi hypätä vaan kiertää. Käskyn sisäistäminen taitaa olla vaiheessa, koska korkeus ei ole ongelma. Parin onnistuneen toiston jälkeen lopetin. Pitää muistaa käyttää johdonmukaisesti sanaa "hyppy".

Sitten se A-este. Heidi roikkui namipurkin kanssa toisella puolella, mutta Rytmi ei vaan lähtenyt kiipeämään. Tätähän ei ole tehty juuri mitään, ja viime kerrasta on ziljoona vuotta. Lopuksi päädyin tuuppaamaan ladya takapuolesta, niin pääsi ylös. Näin mentiin kerta edestakaisin.

Lopuksi vielä eteenmeno niin, että vein Rytmin kanssa kipon, ja pistin koiran autoon hetkeksi. Sen jälkeen lähetys. Hyvä oli.

Punajuuripastaa varten piti ostaa iso säkki punajuuria, joten tänään syötiin niitä lisää. Sovellettu ohje Aura Liimataisesta.

Punajuurikeitto

4-5 punajuurta

2 isoa perunaa

1 sipuli

pala selleriä

kasvisliemikuutio

8 dl vettä

pannullinen suppilovahveroita

50 g koskenlaskijaa

100 g aurajuustoa

0,5 tl suolaa

0,5 tl sitruunapippuria

0,5 tl timjamia

0,5 tl basilikaa

Kuori ja pilko punajuuret ja pistä kasvisliemeen kiehumaan. Kuori ja pilko loput vihannekset ja lisää sekaan vähän myöhemmin. Keitä pannulla sienistä neste ja lisää kattilaan. Kun kasvikset ovat pehmenneet, soseuta seos tehosekoittimella. Lisää sekaan juustonokareet (vaihtele määrää maun mukaan) ja mausteet. Kun juusto on sulanut, kiehauta keitto ja tarjoa. Meillä oli lisukkeena vuohenjuustopatonkia.

Nyt vetäydyn loppuillaksi liikkumattomaksi sohvalle ja toivon, että kävelen huomenna.

Ruutua ja ruokaa

Tein koirille uuteen paikkaan esineruutua aamulenkillä, tällä kertaa loivasti nouseva maasto. Kapea ja syvä jälleen ja solmittu vauvansukka takana. Rytmi lähti hirmu ryminällä, löysi heti ja palautti hyvin, jee jee.

Eilen tuli sata kiloa lisää Neuta pakkaseen. Ostin tällä kertaa heviä eli rasvaisempaa, koska olen muutenkin vähän kasvattanut Rytmin ruoka-annosta. Se painaa 22 kiloa ja on aika hoikkeliini, ja aattelin, että kun energiankulutus on nyt aika suurta, niin jospa se tartteis sapuskaakin enemmän.

Katjan keittiössä syötiin tänään porokeittoa, joka on alunperin Anna-Leena Härkösen jostain ruokakirjasta ja muokkautunut meillä tällaiseksi:

Porokeitto

poroa

perunaa

porkkanaa

sipulia

suppilovahveroita

1/2 pkt viherpippuri-koskenlaskijaa

parmesaania

leipäjuustoa

suolaa

Kuori ja pilko vihannekset. Pistä kattilaan ja peitä vedellä. Keitä. Paista sienistä nesteet pois ja ruskista voissa. Lisää kattilaan. Kypsennä poro pannulla ja lisää kasvisten joukkoon. Mausta suolalla ja lisää pilkottu koskenlaskija ja raastettu parmesan. Lisää joukkoon leipäjuustokuutiot juuri ennen tarjoamista. Nauti ruisleivän kanssa.

Jotain uutta ja paljon vanhaa

Oon lueskellut Suskin ja Juhan kirjaa saadakseni inspistä tottisjatkoon. Eilen tehtiin maahanmenoja koira kytkettynä tolppaan (eteenmenoa ajatellen), hienosti meni. Jatkossa pidennän etäisyyttä. Jäävät sujuivat eilen hyvin, kaikki. Istuminen oli nopea ja kiinnitin huomiota omaan eleettömyyteen. Seisominen on mennyt hyvin eteenpäin. Rytmi oli supervireessä tuolla yhden koulun kentällä.

Ruokakupilla ollaan jatkettu kapulan pitoa. Pitää hyvin tiukan otteen, kun heiluttelen ja vedän kapulaa. Kentällä pitää alkaa tehdä iskuja ja vauhtinoutoa.

Tänään lounaslistalla on hatusta vedetty mutta kestosuosikiksi noussut

Kesäkurpitsapasta

1 kesäkurpitsa

1 pkt pekonia

1 sipuli

suolaa ja mustapippuria

1-2 kynttä valkosipulia

2 dl kermaa

parmesan

pennepastaa

Pilko pekoni ja kypsennä pannulla. Pilko kesäkurpitsa ja sipulit. Lisää pannulle. Kesäkurpitsaa kannattaa kypsytellä jonkun aikaa (esim. pastan keittoaika), muttei mössöksi asti. Keitä pasta. Mausta kasvikset suolalla ja lisää reippaasti mustapippuria. Lisää kerma, parmesaania ja sekoita kypsän pastan kanssa.

Lempipuuhassa

Rakas blogini, istun ääreesi kahvikupin ja suklaan kanssa. Inkeri lähti juuri pianomuskariinsa, Esteri nukkuu päiväunia ja mulla on tarkalleen 25 minuuttia aikaa, ellei sitten Esteri herää parahiksi.

Käväisin koirien kanssa metsässä äsken. Talloin tooosi syvän ja melko kapean ruudun, jossa esine vasemmassa takanurkassa & oikealla edessä. Kusti sai hakea ensin etuesineen. Lähetin myös Rytmin ensiksi etuesineelle: nappasi hajun ohi juostessaan, pysähtyi kuin seinään ja toi hanskan mulle. En palkannut kuin kehuilla ja lähetin toiselle. Jäi pyörimään vasempaan etunurkkaan, palasi tielle ja juoksi ohitseni taas ruutuun. Lähti etenemään sinne taakse ja tarkisti ensin oikean takanurkan, etsi hetken ja löysi pikkulenkkarin. Hyvä palautus. Joskin luovutuksia olisi syytä tehdä erikseen.

Rytmin 500-metrinen, neljän kepin jälki ehti painua melkein tunnin. Ajoimme sen sateessa. Lähetyksessä lähti ensin vasempaan, kutsuin heti takaisin ja uusi lähetys. Nyt lähti suoraan, eteni hyvin ja nappasi jäljen. Tänään vauhtia piisasi, ja liina oli välillä melko kireänä. Himmee jano oli koiralla ajaa. Kolme ekaa keppiä ilmaisi hyvin. Muutenkin ajoi koko ajan jäljen päällä ja kulmat tikitti mun askelien mukaan. Lopussa oli tien ylitys, jonka suoritti varmasti. Sen päälle syvän ojan ylitys ja viimeinen keppi, josta olisi mennyt ohi ja menikin, mutta kutsuin takaisin, jolloin ilmaisi. Olipa taas hieno!

**************************************************************

Ajattelin kirjata tänne kokeilemiani reseptejä, että ne olisivat jossain ylhäällä. Tykkään laittaa ruokaa, ja olemme Henkan kanssa molemmat melkoisia kulinaristeja. Tänään meillä oli lounaaksi tutun blogista napattu

Punajuuripasta

4-5 keskikokoista punajuurta
muutama siivu pekonia
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
n. 2 dl kermaa
n. 100 g sinihomejuustoa
mustapippuria
rucolaa
pastaa (esim. fusilli tai penne)

Pese ja keitä punajuuret pehmeiksi. Kuori punajuuret ja suikaloi / paloittele ne sopiviksi suupaloiksi. Keitä pasta. Paista pekonit sopivan rapsakoiksi ja siirrä lautaselle talouspaperin päälle odottelemaan. Kuullota sipulisilppu pekoninrasvassa (tai öljyssä), lisää murskatut valkosipulit ja punajuurisuikaleet. Kuullota hetken aikaa ja lisää sitten kerma. Anna hautua hetki ja lisää homejuusto muruina joukkoon. Mausta mustapippurilla. Sekoita pasta ja kastike keskenään. Lisää pekonisilppu ja rucola annoksen päälle lautasella ja halutessasi vielä hieman homejuustoa.

Nonni, tyttö heräsi ja lähdemme hakemaan toistakin kotiin Turusta. Toivottavasti resepteistä olisi iloa muillekin!

Tästä eteenpäin luotan koiraani - BH Rytmi

Hih hih, meidän reipasta meininkiä!

Yksi etappi on suoritettu: Rytmi on nyt BH Energetics Crossfire! Koe meni hyväksytysti läpi parin liki unettoman yön päälle. Saatiin olla toisena parina ja tehdä liikkeet ensiksi eli juuri kuten toivoinkin. Parina oli säpäkkä saksanpaimenkoiranarttu (?).

Tuomarille ilmoittautumisessa ei pomppinut. Seurasi kivasti häntä heiluen. Henkilöryhmässä pientä härväystä. Pariin otteeseen olisi mielinyt auton luona odottavalle namipurkille. Jäävissä ei istunut, vaikka ohjaaja antoi vahingossa kaikki maailman avut! Liikkeestä maahan ja luoksetulo tosi hyvät. Sivulle siirtymisessä pompsahti. Jäi kauniisti maahan paikallaolossa. Aika tuntui hirvittävän pitkältä - onneksi meillä oli toimiva pari! Kun sain tuomarilta luvan palata koiran luo ja käännyin nähdäkseni Rytmi makaavan kauniisti paikallaan, aloin itkeä, heh. Ihana koira.

Teknistä viilausta toki pitää jatkaa, mutta olen älyttömän tyytyväinen, että Rytmin iloinen tekemisen meininki kesti loppuun asti! Arvosanoista p.o oli erinomainen, kytkettynä seuraaminen sekä liikkeestä maahan ja luoksetulo olivat hyvä ja muut huonompia.

Kaupunkiosuudella mieliskeli hyppiä yhtä tiellä ajavaa autoa päin, ei muuta huomautettavaa. Tarjosi itse seuraamista toisen koiran ohituksessa. Yksin kytkettynä vinkui mun perään.

Se oli sitten siinä! Ihanaa voida alkaa suunnitella kokeeseen osallistumista! Nyt voisin alkaa pikkuhiljaa luottaa koiraani enkä aina pelätä pahinta. Rytmi on super!

Taivas varjele mitä tästä tulee

Se on siis ylihuomenna. Tartteis varmaan kerrata ne askelkuviot päässä, mutta olen mieluiten ollut ajattelematta koko asiaa. Rytmillä oli yrjötauti, joka oli Kustilla vähän aikaisemmin. Harmi vaan, että se on jo toipunut, niin ei pääse perumaan osallistumista. Muhun iski flunssa, mutta mäkään en ole vuodepotilaskunnossa. Pahasti näyttää siltä, että pakko on mennä.

Ja tiedänhän mä, että nyt pitäisi kylpeä positiivisissa mielikuvissa. Mutta... Rytmin seuraamisen kontakti on hävinnyt treeni treeniltä johonkin. Mua pelottaa siis se tautisen pitkä perkeleen kaavio, joka pitää tehdä vielä kahdesti. Voi luoja. Ja tietenkin paikallaolo. Ja kaupunkiosuudessa koiran ohitus, mikäli siihen asti ikinä päästään. Eniten siis pelottaa, että koira on aivan puutunut ja laahustaa jossain kaukana mun perässä. Painajainen. Viime su-treeni meni ihan ok, mitä nyt se kontakti on vain kaunis muisto. Ahdistaa. Ei me olla vieläkään tuonne valmiita, vaikka tätä varten on treenattu kolme vuotta.