Höntsäilyt pois

Oltiin eilen Kirkkonummella Suskin tsekissä. Matkustettiin muuten samalla autolla Eijan & Konstan ja Heidin & Jessen kanssa. Rytmi matkusti takapenkillä Eijan syliin uppoutuneena, kun pojat olivat takalokeroissa.

Treenien idea oli tehdä paljon liikkeitä, jotta nähtäis missä mennään. Rytmillä hyvä seuraamisen paikka, joskin kontakti eli vähän. Tosin namilla oli sitten parempi kuin lelulla. Täyskäännös ja käännös vasuriin olivat buenot. Henkilöryhmässä tuli oikealle kieputusta ja siihen hyvä neuvo palkata oikealle ja mulle reippaampi kävelyvauhti. Tätä kasia voi treenata ilman ihmisiäkin. Jäävät olivat hitaat, sekä istuminen että maahanmeno. Seisomista tehtiin niin, että kävelin koiran vieressä ja siittä terävä pysäytys, oli hyvä, tosin ihan alussa tämä liike. Toistoja... Luoksetulossa oli suora. Yleisohjeina mun turhat pikkuaskeleet perusasentoon menossa pois, koska koira osaa kyllä tulla siihen. Ja Rytmiltä pomppimiset pois, nyt niitä taas on sekä perusasentoon tulossa että liikkeellelähdössä, kun en ole ollut riittävän tarkka.

Tottis tuntuu joskus liian vaikealta. Olisi vissiin korkea aika trimmata koira, koska revin sitä vahingossa korvasta, kun luulin leikkiväni karvalelulla sen kanssa. Ei ihme, että tykkää enemmän namista, kommentoi Suski...

Airisten tottikset

Sunnuntaiaamuna kentällä olivat myös Maisa ja Konsta. Rytmi kävi ensiksi leikkimässä. Testailin, mitä tykkää säämiskästä rättinä, tykkäsihän se.

Rytmillä on ollut yskää, niin en viitsinyt makuuttaa kylmässä maassa. Tein tokassa setissä ilmoittautumisen, jäävät ja kokeiltiin vielä metristä hyppyä. Ekan hypyn Rytmi teki vauhditta ihan vierestä, kun vasta testailin, onko maa miten liukas. Hassu koira, hyvä että tykkää hyppäämisestä.

Pellolla

Oltiin tänä aamuna pellolla uusien tuttavuuksien, Jussin ja Rytmin Toivo-serkun, kanssa. Tein Rytmille "suoran" eli vahingossa vähän kiemuraisen jäljen pellolle. Jäljen painuessa Rytmi haki hyvin kaistaleen perukoilta yhden esineen (vauvan lenkkari).

Olin unohtanut paalulta makkarat. Rytmi alkoi jäljestää toiselta askeleelta. Huteja tuli ehkä kaksi, muuten olin hereillä. Ei ollut taaskaan vauhtia yhtään, mahtavaa. Juhanin huomioita: Rytmi haistoi askeleen kannasta asti, ja jäljestys kärsi vähän, kun jäljellä tuli kiemuraa vastaan.

Tottiksessa olen tehnyt erityisesti liikkeestä seisomista ja kapulan pitoa & luovutusta.

Energetics-leiri

Suunnitelmat muuttuivat lasten sairastelujen takia niin, että suuntasinkin Punkalaitumelle viikonlopuksi Rytmin kanssa kaksin. Ohjelmassa oli peltojälkeä ja tottista Hannun (Appelsiin) kanssa ja pieni esineruututreeni Katin ohjauksessa.

Rytmi oli kahdesti pellolla. Eka jälki opetti, että olen tampannut huonosti, liian suuri ja harva askelväli. No, oppia ikä kaikki. Toisen jäljen osasin jo talloa, ja ohjauskin sujui hyvin ekaa kertaa elämässäni, heh heh. Rytmi söi maasta kaiken eikä ollut niin hätäinen. Hannun mielestä vauhti onkin johtunut siitä, että jäljestyksen rytmi on ollut sillä hämärän peitossa, ja näin pakka on hajonnut. Näillä eväillä peltojälkeä on hyvä jatkaa, vaikka metsä on yhä se ykkösjuttu.

Tottiksessa perjantaina vähän seuruuta, lauantaina paikallaoloa, seuruuta, henkilöryhmää (koira oli tosi hyvässä tilassa), sunnuntaina ruudun jälkeen seuruuta, hlöryhmää ja luoksetuloja (alkoi olla Rytmistä veto pois, teki mutta vähän löysästi). Hannu antoi Rytmin seuraamisesta hyvää palautetta, se onkin parhaimmillaan munkin mielestä tosi jees. Paikallaolotreeni oli hyvä myös.

Esinetreeni meni hyvin kans, haki kaksi esinettä vauhdilla. Toinen oli takana, sen toi ensin, lähiesineelle luulin lähettäväni suoraan kohti, mutta olinkin lähettänyt sivusta, ja kun kutsuin koiraa takaata, niin nosti lähiesineen palatessaan. Oli kyllä hyvä.

Noin muuten leiri oli hyvinkin yksi parhaimmista, joilla olen ollut. Oli mahtavaa olla koolla "omalla" jengillä, seurata uusimman pentueen menoa, tavata vanhoja ja uusia tuttuja... ja tietty purkaa traumoja, joita tämä hassu harrastus voi joskus aiheuttaa. Eli saipa nauraa pitkästä aikaa oikein kunnolla. Uusia treenikavereitakin taidettiin saada. Ja palasin kotiin muuten vuotta vanhempana. Iso kiitos kaikille huippuleiristä!

Erilainen jälkitreeni

Rytmi ajeli eilen hienosti tunnin vanhan, pitkän ja kiemuraisen jäljen, jossa oli keppi päässä. Ilmaisu oli täpäkkä. Janalla meinasi kurvata vasempaan ja oikeaan, pysäytin ja lähetin uusiksi... Takajälkeä tarkisteli, ja puutuin siihenkin pysäyttämällä. Jäljen ajo oli tarkkaa ja rauhallista. Saas nähdä, montako jälkitreeniä vielä ehtii. Ainakin yksi ilmaisutreeni olisi kiva tehdä... Ehkä sitä janaakin vielä.

Aamun tottis

Oltiin aamulla Eijan ja Konstan kanssa Haunisissa. Rytmi teki ensiksi seuruuta, käännökset olivat hyviä kumpaankin suuntaan, täyskäännös olisi voinut olla tiukempi. Konstan tottistellessa Rytmi oli paikallaolossa, hyvin oli, en pitänyt kauhean pitkään tänään. Sitten Rytmi hyppi estettä. Ensimmäistä kertaa metristä, jonka se ylitti vaivatta, ilmaa jäi väliin. Mahtihomma. Se oli aivan sikatäpinöissään hyppäämisestä. Teki lopuksi hienon eteenmenon. Jee!

Ylöjärvellä

Oltiin viikonloppu kaksin Rytmin kanssa airisten maastoleirillä Ylöjärvellä. Mukana oli paljon nuoria koiria ja uusia naamoja. Leiripaikka oli tosi hienoissa maisemissa, olisi kiva palata sinne joskus. Jäljen kouluttajana oli Kristiina Kallio, jolta sain hyviä vinkkejä Rytmin treeneihin.

Rytmi teki yhden meidän perustreenin janoineen ja keppeineen. Tästä palaute oli, että jälkeä voi alkaa huoletta pidentää. Eka keppi kauemmas janasta, jotta koira pääsee oikeasti jäljestämisen makuun eikä homma rikkoudu heti alkuun. Tosi hyvä vinkki, koska mulla on keppi ollut aina heti alussa "palkkana" janasta. Toisinkin voi tehdä. Kristiina kertoi myös, että jäljen lopulla tietä lähetessä kisoissa on monesti vielä suora kulma, josta jälki jatkuu tien suuntaisesti, jos jäljen tekijä tarvitsee pituutta jäljelle. Näitäkin voi siis treenata.

Jälkiryhmä oli niin suuri, että ekana päivänä Rytmi ei muuta tehnytkään. Seuraavana aamuna tehtiin Rytmille neljän janan treeni. Ei se varmaan ikinä ole tehnyt niin pitkää janaa. Hyvin parani kerta kerralta. Kristiina oli myös sitä mieltä, että jos koira ottaa takajäljen, se pitää katkaista alkuunsa. Olen antanut Rytmin tarkistaa itse pitkälle, mutta Kristiina suositteli tähän tiukkaa ohjausta - näin tapa kuulemma karsiutuisi pois.

Iltapäivällä oli vielä koko porukan yhteiset esineruututreenit Eilan johdolla. Esineruutu oli täysikokoinen, ja siellä oli kolme vierasta esinettä. Haetutin Rytmillä yhden, lähetin vasempaan takanurkkaan, mutta toi esineen oikeasta takanurkasta. Hyvä luovutus. Jätin tähän, koska olin niin tyytyväinen, että toimi vieraassa paikassa ja isolla alueella. Tosin, ehkä me voitais edetä treeneissä rohkeamminkin. Tää on ainaista tasapainottelua.

Oli hienoa nähdä Aarne ruudussa. Se oli ihan huikea. Kiitos kaikille hienosta leiristä!

PS. Ai niin, Rytmi murtautui lauantai-iltana ulos kevythäkistä ja avasi pari ovea yksin jäätyään ja juoksi mun perässä takkatulen ääreen alueen toiseen päähän... Tämä on näköjään sen oma leiriperinne, koska kesäleirillä se juoksi mun perässä tottiskentälle karattuaan häkistä.

Hiljaiseloa

Treenirintamalla on ollut hiljaista. Kävin tänään pitkästä aikaa Haunisissa tottistelemassa. Seuruuta vähän, oli hyvä, jäävissä mielenkiinto meinasi lopahtaa ja Rytmi olisi nuuskutellut maata. Sain onnistumisia kuitenkin, mutta koira tuntui puolitehoiselta.

Oltiin reissussa Henkan ja mun mummoloissa. Koirat pääsivät mun isän kanssa pitkille lenkeille metsäpalstoille. Jälkikamat oli mukana, mutten ehtinyt itse metsään. Kävin Pieksämäellä katsomassa yhtä BH-koetta ja masentumassa, kun Rytmi rähjäsi siellä lenkillä koirille.

Huomenna airisten maastoleirille! Pitää ottaa tänään keppi-ilmaisuja illalla, jotta koira muistaisi viikonloppuna, mitä se jäljestäminen oli...

Rytmillä aloitetaan eliminaatiodieetti peruna+kana seuraavat 12 vkoa. Sillä on taas kutinoita ja ihottumaa, ei onneksi vielä ihotulehdusta. Toivottavasti sampoot ym. soosit riittää pysäyttämään oireet. Pitää etsiä jostain edullista kanaa ja miettiä treeninamit uusiksi.

Pum!

Tehtiin aamulla Jutan kanssa Haunisissa esine- ja tottistreeniä. Esineruutu oli risukkoisessa nousevassa rinteessä eikä mikään iso. Rytmi lähti sinne vaisusti, etsi löytämättä takalinjalta, löysi palatessaan etualalla olleen esineen ja toi sen. Rytmin kanssa pitää treenata paljon ruutuja vieraissa ympyröissä.

Tottiksessa leikittiin, ja Jutta ampui. Reagoi laukauksiin, mutta jatkoi leikkiä. Jutan mukaan häntä pysyi pystyssä. Pipsan tullessa kentälle Rytmi meni paikallaoloon. Vinkui yhdessä vaiheessa, vaikka alun oli tosi levollisesti. Pitää siis palkata lyhyemmistäkin pätkistä. Nousi, kun kävelin kohti, toruin ja palautin maahan. Plääh toi nouseminen...!

Jäävistä unohdin taas tehdä seisomista... Siis unohdan helposti asiat, jotka ei ole itselle mieluisia. Pitää ryhdistäytyä! Voitais mennä tokon alokkaaseen heti kun ois seisominen hanskassa.

Taso laskee

Ajelin eilen kolmatta kertaa Haunisiin tällä viikolla. Seurana Heidi ja Jutta. Airisten yhteistreenit jää väliin ristiäisten takia, niin piti päästä paikkaamaan.

Rytmi teki seuraamista, henkilöryhmää (kahdella ihmisellä), jääviä. Se aloitti innokkaasti ja jääviin mennessä oli into hiipunut tai jotain... Istumisessa vilkuili muualle kun palasin, maahanmenon seuraamisessa alkoi jätättää. Mulle iski ihme kipsi päälle. No joo. Tottis on välillä kamalaa. En itsekään tajua, mitä siinä tapahtuu. Toisaalta se voisi olla niin simppeliäkin. Jos yritän edetä, tuntuu, että se tapahtuu liian nopeasti ja heti pitäisi palata taaksepäin. Pitäisi suhtautua koko hommaan rennommin, mutta se on mulle niin tärkeää!

Tokassa setissä Rytmi ilmoittautui Pipsan kanssa. Pitäisi pilkkoa kaikkea enemmän, sitä olisi nyt kiinnostanut Pipsa ja myös tuomaria esittänyt Heidi. Paikallaolossa tippui ekalla käskyllä ja palkkasin siitä. Kävelin 30 askelta. Jutta leikki Pipsan kanssa, mikä oli Rytmille haastavampaa kuin liikkeet! Näin peilistä, että hännänpää värisi ylhäällä. Sitten Rytmi vinkuikin. Kun lopetti vinkumisen, käännyin ja palasin koiralle. Onneksi ei noussut, mutta ei ollut kaukana... Kai.

Otin Rytmin vielä hyppelemään. Hyppi ekaa kertaa 90-senttistä. Metrinen ei tule olemaan ongelma. Kiipesi myös sitä jyrkkää estettä. Hyvä hyvä!

Muistettavaa: A-esteeltä (vai mikä tämän pk-esteen nimi nyt ikinä onkaan) ei tulla alas kuten agility-A:lta, siis antaa koiran vaan hypätä. Jutan vinkistä pitäis käydä vaan leikkimässä enemmän ja lyhyesti, Rytmi meinaa kentällä keskittyä välillä muihin juttuihin. Heidin vinkki: pitää totuttaa koira pysymään perusasennossa, kun kiinnitän hihnan pantaan.

Tottista

Heidin kanssa aamusella Haunisissa. Rytmillä oli hyvä vire. Tehtiin seuraamista ja jälleen jääviä. Pidensin kävelymatkaa jäävissä. Luoksetulossa ei tullut kiinni, mikä on seurausta eilisestä kotipihatreenista. Rytmi rouhaisi kuonollaan mun haaroväliä niin, että multa karkasi "pieni" kirosanasarja. Hyvä paikallaolo Epun tekemisten aikana. Kävelin ekaa kertaa 30 askeleen päähän. Pysyi hienosti.

Hyvä meininki

Käväistiin Haunisissa Rytkösen kanssa. Satoi kunnolla. Rytmi teki BH-kaavion alkua - 50 askelta, täyskäännös, temponvaihdokset, käännös oikealle ja palkka. Oli tosi hyvä.

Sitten jääviä. Istuminen oli nyt nopea :D

Maahanmeno myös tosi räväkkä.

Harjoittelin sitä, että voisin oikeasti jättää koiran ja kävellä sen 30 askelta. Nyt Rytmi kestää noin 15 askelta, jos etenen kauemmas, nousee istumisesta seisomaan. Pitää kasvattaa matkaa vähitellen. Nousemista yritin estää myös luomalla jännitettä, kun palaan koiran luo, näytti toimivan.

Oli niin hyvä meininki, että lopetettiin siihen.

Sain Rytmille paikan MH-luonnekuvaukseen! Odotan innolla! Marraskuussa.

Eipä mittään

Ihmiset sairastaa, ja koiraressut ovat hunningolla. Viime sunnuntain tottis oli ihan jees, mutta pitää pitää huoli, että treenit ei olisi ihan samanlaisia (tein tismalleen samat asiat kuin Kirkkonummella). Rytmi ei tykkää perusasentoon tulemisesta, masentavaa, kun sitä on aika paljon kuitenkin... Pitää kiinnittää huomiota tähän. Paikallaolo oli hyvä taas.

Tänään metsäjäljellä. Merkkasi jäljen kuono korkealla ennen kun edes aloitettiin lähetys. Säntäsi lähetyksestä 90 asteen kulmassa vasempaan pari kertaa, otin siis aina takaisin ja yritin saada etenemään suoraan. Tämä onnistui lopulta vasta neljännellä yrittämällä. Toiminkohan oikein? Jana ei siis pelittänyt tänään. Alkujäljestys meni kuono korkealla. Sitten rupesi toimimaan ja meni kulmat, joita oli useita, tosi kauniisti. Keppejä oli vain kaksi, koska teemana oli mutkikas jälki. Ilmaisi ekan kepin hienosti! Sitten tuli tien metsätien ylitys. Se oli vaikea. Tarkasti tietä molempiin suuntiin, mutta jatkoi itse jäljelle ilman apuja. Hyvä hyvä. Viimeinen keppi olisi ollut siinä, mutta Rytmi alkoikin oksentaa! Ei muuta kuin kotiin vaan toipumaan. Ääh.

Tottista uusin kuvioin

Tänään oltiin ekoissa airisporukan tottistreeneissä Suskin tykönä Kirkkonummella. Halusin tehdä sitä, mikä nyt tuntuu hankalimmalta eli jäävää istumista. Suskin mielestä kaikki jäävät kannattaa tehdä aina kerralla järjestyksessä istu - maahan - seiso - kuten kokeessakin siis. No järkevältähän se toki kuulosti joten näin siis toimittiin ja toimitaan jatkossakin.

Taustalla oli yksi huonon mielen treeni, yritin hinkata sitä istumista eikä se sujunut ja mua alkoi kyrsiä aivan sairaasti, ja Rytmi lukee mua niin hyvin, että alkoi väistää mua. Se oli ihan kauheaa. Nooh, eipä ollut jäänyt siitä mitään, sillä koira teki innolla töitä. Istuminen saatiin hyvälle mallille, maahan meni hyvin ja seisomista aloin nyt (vihdoin, heh heh) opettaa.

Istumistreeni menee sitten näin seuraa -> kolme askelta -> käsky ->sitten vasta mun pysähdys - tätä palkatta ja palkka kolmannesta istumisesta. Toimi Rytmillä tosi hyvin. Sitten pidennetään askelmääriä jne.

Rytmi pääsi myös ilmoittautumaan Pipsan kanssa ja teki paikallaoloa. Ei ollut hirveän kauaa, mutta hyvin oli, tippui myös ekalla käskyllä ja vieläpä toistamiseen, ihanaa.

Kannatti ajaa Kirkkonummelle, siellä ne ajatukset selkiytyy. Olen junnannut noiden jäävien kanssa keskenäni, nyt helpottaa. Kuukauden päästä taas.

Kaikkee

Rytmiskäinen on käynyt paljon pyörälenkeillä. Kotona ollaan treenailtu mm. noutojuttuja. Eilen oli BH-kurssi. Laura oli kipeä, ja siellä oli sijainen. Koulutuksellisesti kerta oli pettymys, mutta noin muuten en valita. Oli ihana viettää kaunista iltaa puistossa, kun ukki kaitsi tyttöjä kotona... Rytmi teki hyvän paikallamakuun, vähän henkilöryhmää ja jäävää istumista.

Tänään esineruutu nousevassa maastossa. Muistelin, että Lexa neuvoi joskus, että nousevaan ei saisi edes tehdä? Kokeiltiinpa kuitenkin. Ilma seisoi. Eteneminen taakse olikin hankalampaa kuin yleensä. Rytmi irtosi keskivaiheille ja palasi. En reagoinut. Sitten lähti taas, otti hajun edemmästä esineestä mutta vähän kauempaa, haeskeli, luovutti ja haki sitten takaa sen toisen esineen. Jätin harjoituksen tähän, hyvä tyttö. Selvästi tuo maasto oli haaste. Esineitä siellä oli siis kaksi. Kusti haki sitten sen lähemmän.

Jälki kuudella kepillä. Jana aivan törkeen sairaan hyvä, eteni luotisuoraan 20 metriä :D

Tarkasti taas takajälkeä pari metriä ja lähti sitten oikeaan suuntaan. Keppejä oli kuusi. Kakkonen ja nelonen jäivät, vaikka nokka kulki aivan niiden päältä. Itse en ollut niin hereillä, että olisin vaatinut ilmaisua. Rytmi ei edes merkannut niitä, siis ei mitenkään, ihan hassua. Pientä keppiuskollisuuden puutetta sillä joskus on havaittavissa, hmmmm... Mutta ne muut ilmaisi tosi hyvin. Kulmat menivät kauniisti. Yhdessä vaiheessa liina lipesi multa ja koiralla oli sellainen vauhti, että mun piti juosta perässä. Siellä se kepillä sitten odotti onneksi.

Tällä viikolla on vielä kahdet ohjatut tottikset. Odotan innolla!

Esineitä ja janoja

Talloin aamulenkillä koirille syvän kaistaleen uuteen kohtaan. Kusti toimi tosi buenosti tänään, etsi sinnikkäästi ja palautti heti. Rytmille kaksi esinettä, taakse keskelle ja ihan eteen toinen, noin viiden metrin päähän etulinjasta. Rytmi haki ensin kauemman, joutui vähän aikaa etsimään ja etsi ja palautti hyvin! Lähetys toiselle: lähti sata lasissa, nenä nappasi lähiesineen tuoksun lennosta, koira pysähtyi kuin seinään, etsi hetken ja palautti hyvin. Juuri kuten pitää, olen niiiiin tyytyväinen! Lähiesineitä ei olla monta kertaa treenattu.

Tyttöjen päiväunien aikaan tein janatreenin Rytköselle tuohon meidän tontin edustan metsäkaistaleelle. Kolme jälkeä, kolme lähetystä, päässä aina keppi. Rytmillä oli mieletön motivaatio päällä. Ekalla lähetyksellä sanoin erehdyksessä "jälki", kun yleensä sanon "eteen, jälki". Rytmin takapuoli hievahti, sitten katsoi minuun kummissaan, että mitäs nyt meinaat. Ihana koira! Vähän tarkkuutta nyt emäntä!

Eteni joka janalla vauhdikkaasti ja suoraan. Ekalla jäljellä tarkasti takajälkeä muutaman metrin, kunnes kääntyi itsenäisesti. Vikalla janalla oli jonkun elukan jäljellä, ylitti jäljen ja vonkui metsään. Pikkuisella avustuksella nosti kuitenkin myös jäljen ja viimeisenkin kepin.

Airis vei naista peltojäljellä

Talloin taas suoran pellolla, makkaraa joka askeleella. Hohhoijaa, ei ole kyllä meidän laji tuo. Lähtö oli rauhallinen, ja Rytmi eteni kauniissa tahdissa, mutta monta monta monta askelta jäi nuuskaisematta enkä osaa näköjään vaatia. Onneksi tavoitteemme ovat muualla, kyllä tulis muuten itku. Kuitenkin se työskentelee hyvin, nokka tuhisi ja oli hyvässä vireessä kaikin puolin. Homma on siis minusta kiinni... Ilmaisi päässä olleen namirasian nopeasti JA suoraan! Jotain mukavaakin siis. Pitää päästä äkkiä metsään pyyhkimään tämä orastava masennus pois. Ei tää muille niin vaikeaa ole. No, ruohopohja oli aika korkea, se varmaan vaikeutti, koska lyhyemmässä kohdassa työskentely oli tarkkaa. Seli seli.

Kustin kainalosta löytyi eilen iso punkki, yäk! Uusin punkkikarkotteet illalla molemmille.

Näin hoidetaan naapurisuhteita

Ei olla aikoihin nähty lähilaitumen hevosia. Tänään pyöräiltiin siitä ohi, ja Rytmi yllättyi hevosista -> kiskoi itsensä irti springeristä (en ymmärrä, miten se iso solmu meni läpi pienestä reiästä??!) -> juoksi muristen tien viertä hevosten perässä. Heposet pysähtyivät laitumen toiseen päähän, koira meni laitumelle, tässä vaiheessa olin itse jo kannoilla, ja Rytmi tuli sitten mun luo, kun olivat haistelleet puolin ja toisin.

Siellä ei ollut ketään pihassa, että olisin voinut mennä esittämään koottuja selityksiäni. Auts miten noloa! Ei ne hevoset kyllä traumatisoituneelta vaikuttaneet, ja koira sielläkin pihassa pyörii. Takas tullessa ohitettiin ne sitten kauniisti, tulivatpahan tutuksi...

Kovaa menoa ja merkitöntä jälkeä

Aamulla olin Inkerin ja Rytmin kanssa ekaa kertaa pidemmällä pyörälenkillä (tunti). Himmeet menohalut tuolla Rytkösellä, kyllä siitä tuli hyvälle tuulelle! Välissä oli pitkä pätkä peltotietä, jolla sai juosta irti ja lujaa! Pari kilsaa joutuu menemään yhteensä asvalttia, muuten on hiekkatiet.

Iltapäivällä tein meidän tontin eteen jälkeä (metsä). Kokeilin huvikseni kreppien jättämistä kotiin. Jälki ei ollut pitkä eikä siinä ollut muuta kummempaa haastetta kuin paikoitellen risukkoinen alusta. Kolme keppiä. Jäljen tallottuani havaitsinkin samalla pläntillä liikkuvan sienestäjän. Pohdin, että menee liian haastavaksi, mutta päätin ajaa jäljen kuitenkin. Parempihan tuosta on tietää ja kokeilla, voihan jäljet sotkeentua marjastajien ym. takia tietämättänikin. Jälki vanheni tunnin.

Lähetyksessä Rytmi oli rauhallinen, eteni suoraan, tarkasti viitisen metriä takajälkeä ja kääntyi itsenäisesti. Jäljesti tarkasti ja söi halulla kaikki namit, joita oli muutamia siellä täällä. Mä en huomannut itsessäni mitään eroa siihen, jos jälki olisi ollut merkattu, mitä nyt eka keppi tuli vastaan aiemmin kuin luulin. Toisen kepin jälkeen eksyttiin sienestäjän jäljelle. Rytmi ajoi sitä hetken, kutsuin pois. Rytmi nosti itsenäisesti taas "oikean" jäljen ja saapui pian viimeiselle kepille. Kaikki kepit nousivat siis hyvin. Hyvä hyvä tyttö! Tuo samaan aikaan kulkenut sienestäjä oli aika hc-haaste, mutta selvitettiin se hyvin.

Paikkailua

Oli pakko päästä uudestaan pellolle korjaamaan keskiviikkona tekemiäni mokia. Välihuomautuksena: kyllä maalla on mukavaa. Mulla on sadan metrin päässä loistava pelto, jonne sain luvan naapurin isännältä. Henkka lähti Inkerin kanssa muskariin, ja me mentiin Esterin kanssa aamukävelylle pellon laitaan jälkeä tekemään. Kun palasin hakemaan koiraa, tyttö nukahti aamutorkuille ja odotti siis rauhassa kun ajettiin jälki. Useimmiten siis sujuu!

Siis, ei keppejä, vaan lopussa namirasia. Jälki oli suora, joka askeleella makkaraa. Tavoitteena saada Rytmi tarkastamaan joka askel. Muistin kaikki opetukset eli esim. askelväli oli pidempi. Tällä oli myös vaikutusta eli ohjaaminen oli helpompaa!

Koira oli lähetyksessä rauhallinen. Söi paalulta kaikki makkarat. Lähti jäljestämään rauhassa. Olin tarkkana ja kiristin liinaa, kun yritti harppoa. Tällöin tarjosi maahanmenoa, ja ohjasin kädellä askeleelle. Myös kehuista tarjosi välillä maahanmenoa. Paikoin jäljesti superisti, kuulin nenän käytön ja liina oli löysällä. Tämmöisten pätkien jälkeen mulla herpaantui keskittyminen, ja annoin (?!?!) sen skipata askeleita, "koska se juuri äsken meni niin hyvin"? Tähän tapaan huomasin aivojeni toimivan. Paikoitellen en myöskään nähnyt askeleitani, ja sekin saattoi aiheuttaa huteja. Lopussa vauhti kiihtyi, mutta sain vaadittua viimeisen askeleet. Ilmaisi rasian buenosti (suoraan!).

Tästä on hyvä jatkaa! Mulla on onneksi itselläni nyt varmempi olo pellosta eli tiedän lopulta, mitä ja miten me siellä tehdään. Näitä treenejä vaan silloin tällöin, ja katsellaan, mikä on niiden vaikutus metsässä.

Eilen illalla paikallaoloa ja noutoa. Paikallaolosta mulla on todella hyvä mieli, olemme edistyneet selkeästi! Noudossa yhdistelin palasia ensimmäisen kerran eli otin luovutusasentoon asti, tosin en ottanut pitoa vielä tähän syssyyn. Himmee treenihimo on muuten iskenyt!

Hyvät treenit

Eilen kotipihalla noutojuttuja ja paikallaoloa lapset häiriönä.

Tänään oltiin Haunisissa heti aamusta ja saatiin seuraksemme Jutta, Katrin kanssa menimme harmittavasti ristiin! Näimme vilaukselta trimmatun, komean Saken. Pitää saada Rytmikin kaunistettua jossain välissä. First things first eli treenit:

Seuruuta ja oikealle käännöstä. Ihan hyvä. Liikkeestä maahan hyvä. Olen nyt tehnyt myös sitä, että kävelen itse pidemmän matkan tästä, 20-30 askelta. Eli pikkuhiljaa eteenpäin!

Pipsan treenatessa Rytmi paikallaoloon. Pysyi tosi hyvin, mulla oli oikein hyvä fiilis tästä! Tosin meni maate vasta tokalla käskyllä...

Lopuksi vielä loivaa A:ta ja hyppyä sekä hyvä eteenmeno. Myös esteillä oli innokas. Jäi hyvä fiilis!

Tässä muistilista mun ennakoivista merkeistä, jos ja kun ne joskus sattuisivat unohtumaan:

*liikkeestä istuminen: vasemman posken/suupielen silitys

*liikkeestä maahan: vasemman lavan silitys

*paikallaolo: päälaen silitys

*eteenmeno: rinnan silitys

*liikkeestä seisominen: selän silitys

Pellolla

Rytmi oli aamulla peltojäljellä. Jutan ja Heidin vinkkien avulla on helpompi jatkaa tästä. Isoja opetuksia: suurempi askelväli helpottaisi omaa ohjausta, liina pitää pitää lyhyenä, EI keppejä muualle kuin yksi loppuun, kun nameja on kuitenkin joka askeleella. Tyhmä minä, jos treenataan tarkkuutta, niin treenataan tarkkuutta, ei siihen tarvitse sotkea ilmaisua. Rytmi oli hyvä. Viima-serkku 8 vkoa oli myös mukana, ja Rytmi teki sen kanssa tuttavuutta treenien jälkeen.

BH-kurssilla

Eilen oltiin Lauran kurssilla. Ihanat Henkan porukat tulivat Kuppikselle viihdyttämään tyttöjä JA Kustia siksi aikaa, luksusta!

Rytmi oli ensin paikallaolossa, ja oli ainakin häiriötä, koiranäyttelytreenit vieressä, lapsia pelaamassa palloa jne. Kävin palkkaamassa ennen kuin olisi noussut, oli vähän levoton. Kun jätin uudelleen, oli parempi ja makoili siellä hyvän tovin. Tehtiinhän me myös tuomarille ilmoittautuminen sekä sirun tarkistusta. Eilen liikkeestä maahan sujui myös tosi hyvin. Tehtiin kans seuruun vasemmalle käännöstä. Rytmi oli mukavassa vireessä.

Sitten Rytmikäs sai ohitella muita koiria ja pysähdyttiin ihmisryhmän eteen, BH:ssa on tämmöinenkin osuus jossain kaupan tms. edessä. Siinä koira aatteli olevansa tuomarin tervehdyksessä, nakotti vaan kontaktissa sivulla.

Tänään tein pihalla paikallaoloa ja noutojuttuja. Rytmillä on hillitön into puuhastella yhdessä. Huomisaamuna peltojälkeä airiskamujen kanssa.

Hra P seitsemän vee!

Tänään juhlimme seitsemän vuotiasta rakasta älämölöäjää, herra Kusti Paukkua! Juhlan kunniaksi kävimme Kustin ja Inkerin kanssa ihailemassa naapurilaitumen lehmiä. Illemmalla tiedossa on herkuttelua.

Rytmin kanssa oltiin eilen airisten tottiksessa. Ensin tuomarille ilmoittautuminen, hyvin meni. Paikallaolosta nousi heti, kun kävelin poispäin. Heidi oli liinan päässä ja nykäisi ja käskytti, ja Rytmi oli menossa häntä heiluen moikkaamaan Heidiä. Palautuksen jälkeen pysyi hyvin Pipsan treenatessa.

Tokassa setissä seuruuta, jossa ei edistänyt yhtään, hyvä. Laura teki häiriötä eli taputti ja juoksenteli, ei tippunut kontakti. Sitten hyppyä ja A-esteen kapuamista, ensimmäistä kertaa jyrkkää estettä. Rytmi meni remmittä, juoksin itse sen vieressä ja Laura oli namin kanssa ottamassa vastaan. Hyvin meni! Saas nähdä, mitä ensi kerralla tästä tuumaa, kun on ehtinyt miettiä asiaa. Mulle oli elämys nähdä, että niin se vaan kapusi sen jyrkän esteen yli.

Superjälki

Rytmi jäljesti tänään vallan mainiosti! Jäljellä oli mukavasti haastetta: se kulki ison kiven ylitse ja sisälsi myös 90 asteen kulman, polun ylityksen ja vaihtelevaa maastoa (risukkoa, korkeaa varvikkoa, mukavaa sammalpohjaa). Keppejä oli neljä.

Jana oli tähän asti pisin, 30 metriä. Lähetyslinjana oli polku. Rytmi eteni hienosti ja poimi jäljen varmasti. Pian sen jälkeen olikin palkkana eka keppi. Kertaakaan ei vauhti kiihtynyt, vaan Rytmi jäljesti tarkasti ja rauhassa. Kaikki kepit nousivat hienosti. Sitä kiveä se ei ylittänyt, mutta kulma meni superisti, samoin kuin polun ylitys.

Teimme pari päivää sitten myös ruudun. Rytmi haki kaksi esinettä buenosti. Huomenna on syksyn eka ohjattu airistottis. Ei olla kauheasti tehty tottista. Seuraamisen edistämiseen pitäisi keksiä tehokas lääke.

Lokakuulle on tiedossa kaksi leiriä, ihanaa....

Tottia, jälkeä, pentuja...

Maanantaina oltiin ekaa kertaa Lauran BH-kurssilla. En ole ihan varma, jatkanko kurssia. Tunti on pitkä aika saada tekemisen meininki aina uudestaan päälle. Nyt päädyin muutamaan otteeseen tilanteeseen, jossa koira katsoi mua evvk-ilme naamallaan saatuaan käskyn... Masentavaa. Eli en ole varma, haluanko tehdä sen kanssa puoli teholla, kun tähän asti on tehty lyhyitä pätkiä ilon kautta. Mutta siis, teimme jääviä, joista maahanmeno tökki (maahanmeno alkoi tökkiä jo paikallaolossa). Seuruussa edisti ja pahasti. Kaikki oli siis kamalaa ja vettäkin satoi... :D

Kotona tehtiin korjaussarjaa maahanmenoon & istumiseen, silloin erotti käskyt hyvin ja oli moottori taas päällä, onneksi.

Eilen Mäntsälässä metsäjälki (kahden viikon tauko alla!). Kolme keppiä, jotka kaikki nousivat hyvin. Eka lähetys meni mönkään, toinen lähempää hyvin. Jäljesti tarkasti risukossakin, hyvä hyvä. Jäljen päälle onnistunut koiran ohitus, jee jee.

Tänään pysähdyttiin kotimatkalla Hyvinkäällä Riemun pentusia ihastelemaan. Siellä köllötteli pari tulevaa treenikaveriakin... Kiitos Katsu seurasta ja tarjoiluista :)

Sitä ja tätä ja tota

Perjantaina oltiin peltojäljellä (uusi lähipelto, tosi kiva). Jälki jäi aika lyhyeksi, ja siellä oli kaksi keppiä. Yritin ohjata tarkasti, mutta jotain taas tapahtui, ja lopputuloksena mulla oli hyvin hämmentynyt olo. Pitää saada pellolle joku osaava mukaan. Ilmaisi kepit hyvin. Mun pitää miettiä mitä sieltä pellolta haluan, tarkkuutta joo ja ilmaisujen suoristamista, mutta haluanko että se menee joka askeleen vai sallinko jotain muuta.

Eilen kokeiltiin springeriä, ja Rytmi ravasi pyörän vieressä kuin olisi tehnyt sitä ikänsä. Pyörälenkeillä yritän nyt vahvistaa sen selkälihaksia ja kohottaa kuntoa muutenkin.

Tänään airisten kanssa tottista. Ensin paikallaolo. Oli liinavarmistus, mutta sitä ei tarvittu. Hyvä tyttö! Jäävää istumista koitin eri tavoin nopeuttaa ja onnistuinkin. Edessä istumista hinkattiin ja tehtiin hyppyä. Lopuksi eteenmeno. Ei haitannut helle pahasti, pikkuisen oli eteenmenossa tahmeutta.

PK SM-kisat käytiin tänä viikonloppuna Paimiossa. Pakkohan niitä oli päästä seuraamaan, molempina aamuina. Katsomalla oppii, päähän on tarttunut vaikka mitä. Sydäntä lämmitti erityisesti seurata Aarne-airiksen ja Eilan yhteistyötä.

Belgien kanssa

Käytiin tottistelemassa vieraammassa belgiporukassa, kiitos vaan Laura, että saatiin tulla :)

Rytmi ilmoittautui tuomarille, toinen koira olisi kiinnostanut tässä. Sitten paikallaolo, jossa Tanja oli liinan päässä. Hassu koira tarjosi maahanmenoa heti kun oltiin pelipaikalla ja tajuaa taatusti tuon liinakuvion. No, liinaa ei tarvittu vaan Rytmi teki kaksi onnistunutta suoritusta toisen koiran tottistellessa. Vilkuili toista koiraa kyllä, mutta oli hyvässä mielentilassa, ja mullakin oli tästä varma olo.

Toisessa setissä henkilöryhmää ja eteenmeno. Ei edes yrittänyt pompahtaa, kun lähdettiin liikkeelle, näköjään treenaaminen kannattaa!

Jääviin pitää nyt mun miettiä selkeät ennakoivat merkit ja alkaa käyttää niitä myös!

Niin paljon olisi kaikkea treenattavaa, että siitä saisi kokopäivätyön. Ihan oikeesti, miten ihmiset ehtii tätä touhua?? Musta on ihana treenata, ei siinä mitään, mutta järjestelyissä on omat haasteensa. Koitan päästä nyt mukaan BH-kurssille, joka alkaa ensi maanantaina, kivaa!

Muita mukavia leirikuvia

Tottiskuvia leiriltä

Jälkikuvia leiriltä

Kuvat ovat janatreenistä. Ekassa kuvassa ihmetellään, missä jälki menikään, sitten on lähetys, koira janalla, jäljestämässä ja palkalla (kepillä). Viimeisessä kuvassa meidän mukavaa jälkiporukkaa sekä koutsimme Lexa.

Airisleiri 2010

Vuoden odotetuin ja hauskin viikko on taas ohi. Olimme koko perheen voimin vaunuilemassa Pomarkussa. Nyt pää pursuaa uusia treeni-ideoita ja intoa, vaikka jälkimmäisen puutteesta emme kärsikään! Yleisenä toteamuksena Rytmistä on sanottava, että helle ja vieraat olosuhteet eivät näkyneet sen käytöksessä. Se viihtyi lepoajat isossa häkissään vaunun edessä mainiosti ja oli aina valmiina hommiin. Kusti oli mukana vain viikonlopun, teki kaksi jälkeä ja aksaa - olipa hauska käväistä radalla sen kanssa! Jollen olisi kiireinen perheenäiti niin...

Rytmin viikko sisälsi neljä metsäjälkeä, pari esineruutua, pari leikitystä ja neljät tottistreenit. Saavutimme myös tämän vuoden tavoitteemme eli osallistuimme Tuomaan Tuoppiin! Näyttely ja totojuoksu jäivät tällä kertaa pääasian eli treenaamisen jalkoihin. Peltojälkikin jotenkin jäi, kun halusin ennemmin metsään/tottikseen. Pellollakin olisi hyvä käydä, mutta taisin kavahtaa kouluttajan nypytystekniikkaa, jota en halua Rytmille tehdä.

Jäljet:

1. jälki: Jälki vanheni 1,5 h. Sisälsi pari kulmaa ja neljä keppiä. Jana oli muistaakseni ok, ja kepitkin nousivat. Tätä jälkeä vaivasi vauhti eli juoksenneltiin Rytkösen kanssa kuin hirvet konsanaan. Sain Lexalta neuvon muistaa itse kävellä.

2. jälki: Oli kai aika samanmoinen kuin ensimmäinen. Rytmi jäljesti liina kireänä 97 % jäljestä, koska muistin edetä kävelyvauhtia. Koiralla oli tosi kova motivaatio jäljestää, mutta kaikki kepit nousivat myös. Kulmia ei ylitetty, koska himmailin.

3. jälki: Kolme kepakkoa, yksi kulma. Tämän jäljen Rytmi ajoi jo hitaammalla vauhdilla. Toinen keppi jäi nousematta todennäköisesti siksi, että Rytmi otti hajun makkaranpalasta, joka oli vähän edempänä. Siis: ei makkaraa liian lähelle kulmia tai keppien jälkeen! Keppi oli myös ohut, mistä Lexa neuvoikin, että ne saavat olla pari senttiä paksuudeltaan. Hyvä tietää!

4. jälki: Janaharjoitus eli kolme lyhyttä jälkeä ja jäljen päässä keppi. Janat olivat ehkä 10-15 metrisiä. Jäljet eivät vanhenneet kauaakaan, minkä huomasin heti koirasta. Mukavaa havaita, että on oppinut hiukan lukemaan koiraa jäljellä. Kolmannella jäljellä joutui hakemaan keppiä ja työskenteli sinnikkäästi kunnes löysi, hyvä. Kaikilla lähetyksillä eteni hyvin suoraan ja poimi jäljen oikein. Hyvä hyvä! Nyt vaan pidentämään janoja.

Esineruudut:

Eka ruutu oli aika suuri. Lähetin Rytmin oikeaan takakulmaan. Se lähti tahmeasti matkaan. Irtosi kuitenkin taakse ja näytti poimivan jotakin, jonka jälkeen lähti tulemaan kovaa kohti. Kehuin, ja koira tuli suu tyhjänä. Mitä ihmettä? En uusinut lähetystä, vaan kävelimme ruudun sisään. Rytmi meni uudestaan samaan kohtaan, nosti esineen (vieras lompakko) ja toi sen mulle.

Toinen ruutu oli kapea ja syvä. Vieras pieni lelu vasemmassa takakulmassa. Jälleen lähtö oli hiukan tahmeampi kuin kotitreeneissä. Eteni kuitenkin hyvin, teki töitä, nosti ja palautti suoraan. Jee!

Leikitykset ja tottis:

Rytmi osallistui kahteen leikitykseen ja oli hommasta kovasti tohkeissaan! Taisteli kivasti ja molempien leikitysten jälkeen se kantoi lelua rinta rottingilla pitkään, mitä ei yleensä tapahdu.

1. tottis sisälsi paikallaan oloa. Kokeilimme nousuongelmaan ensin sitä, että vilkuiluun puututaan mun kiellolla. Se toimi ekan kerran, mutta sen jälkeen Rytmi ei noteerannut mun kieltoa. Sitten testattiin, että kun koira nousee, Suski käskyttää sitä vierestä. Suski kyseli, mitä Rytmi kestää, ja mä sanoin sen olevan tosi herkkis. No ööö, se nousi ja oli häntä pystyssä eikä noteerannut Suskin käskyä miksikään. Eli ei mikään kaunosielu kuitenkaan. Seuraavaksi Rytmi pistettiin liinaan, ja sitten mulle onkin epäselvää, mitä tapahtui, sitä taidettiin nyppäistä nousemisesta. Joka tapauksessa päädyimme siihen, että kriteeri on nouseminen, ei vilkuilu. Treeni päätettiin onnistumiseen.

2. tottis sisälsi jälleen paikallaan oloa uusin kuvioin. Liina maaruuvin läpi, jotta pakote (pieni nyppäys) tulee oikeaan suuntaan. Jutta oli liinan päässä ja Poutiaisen Hannu mun peilinä. Ensin tehtiin ilman häiriötä, sitten häiriönä oli jalkapallopeli, Rytmi vilkuili mutta pysyi. Seuraavaks kentälle tuli Antti leikkimään malin kanssa. Rytmi haukkui ja nousi, Jutta nyppäisi ja komensi, mutta Rytmi ei edes vilkaissut Juttaa. Menin koiran luo, toruin ja pistin uudestaan maahan. Antti jatkoi leikkiä ja nyt koira pysyi, palkkasin, kun katsoi tarkkana ja rauhallisena vaan mua. Huvä treeni! Yhdessä vaiheessa sen vierestä muuten käveltiin (odottamaton häiriö), ja pysyi senkin.

3. tottiksessa halusin kokeilla iskunoutoa eli kapulan nopeaa ja virheetöntä nostamista. Tämä ei toiminut Rytmillä, koska se ei irrottanut kapulasta päästäkseen leikkimään - palkan pitäisi olla siis täytettävä patukka tai sukka, jossa on namia, pitää kokeilla.

4. tottiksessa karsittiin Rytmin hyppäystä kun sanon seuraa-käskyn. Treeni oli varsin hauska, koska kerta kerralta sen hyppy tuli alemmas kunnes jäi kokonaan pois. Ihan huippu. Tämän jälkeen tehtiin henkilöryhmän lähestymistä niin, että palkkasin aina lähempänä ja taas uusi lähestyminen. Kontakti ei tippunut kertaakaan, lopulta menimme ryhmän läpi. Hyvä hyvä!

Tottikseen sai tosi paljon ideoita muiden treenejä seuraamalla. Muutenkin muiden treenejä (ja etenkin airisten) oli mahtavaa seurata, esim. Eilan ja Aarnen seuraaminen saa sydämeni läpättämään. Tässä jotain, mitä en ole jo unohtanut:

- Noudon pilkkominen neljään osaan: vauhtinouto, iskunouto, pito ja luovutus. Luovutuksessa kapulan kevyt heilutus ennen irti-käskyä, jotta koira oppii tiukentamaan otetta kun kädet lähestyvät kapulaa.

- Takapään käyttö (raippa, namit tai nypytys) ja vasemmalle käännös (toimii myös täykkärissä). Rasian kannet maahan. Itse pitää kääntyä vasemman kautta. Joka rasialla ympäri kunnes vikalla pelkkä vasemmalle käännös.

- Liikkeiden pilkkominen. Esim. jättävissä liikkeissä palkka myös ennakoivasta osiosta! Tuomarin tervehdyksessä palkka ihmisen lähestymisestä jne. Tämä oli tosi iso oivallus mulle!

- Pennun luoksetulo: ollaan vastaanottamassa kuten kokeessakin, ihan lopussa kyykkyyn ja namia käsistä.

- Liikkeestä seisominen: opetus: oikea käsi vetää, karkaa ja palaa terävästi eteen, koira pysähtyy, käsky + palkka. Kun osaa käskyn, niin lelun heitto sen taakse.

- Myös liikkeestä istumisessa palkka aina koiran taakse, maahamenossa etutassujen väliin.

Tuomaan Tuoppi:

Päivä oli tosi kuuma, ja osanottajalista eli suuntaan jos toiseen koko päivän. Päätin että me mennään enkä peru, vaikka kaikki onkin niin keskeneräistä. Onhan nyt tavoite saavutettava, ja palkkaaminenhan oli sallittua!

Jännitti melkoisesti. Arpaonni suosi meidät ensimmäisiksi, mitä olin toivonutkin. Kävin Kikan neuvosta uittamassa Rytmin ennen kisaa - oli paahtavan kuuma! Tuomarin tervehdys meni heti hanurilleen, toisella yrityksellä Rytmi pysyi maassa, pomppasi tosin kun olimme jo kätelleet. Lähdössä pomppi ja kaivoi patukkaa taskustani, ou jee. Sain sen lopulta perusasentoon ja aloitimme. Rytmi seurasi tosi hyvin. Käännöksistä en osaa sanoa muuta kuin että toinen täyskäännös oli tosi hyvä. Henkilöryhmässäkin se piti yhä kontaktin hienosti! Sen pysähtymisessä se jäi seisomaan.

Jäävissä liikkeissä alkoivat suuret vaikeutemme. Se ei istunut, vaan meni maahan. Otin uuden yrityksen, jolloin istui, annoin kyllä ison vartaloavun. Kun käännyin katsomaan sitä, se oli muhun selin ja kaivoi takapuoltaan! Joku oli pistänyt sitä, paarma, ampiainen, joku. Mun oli vaikea saada sitä mukaan. Tsekkasin sen takapäänkin. Olikohan tämä se vaihe, jolloin ymmärsin myös poistaa sen remmin, mikä olisi pitänyt tehdä jo alkuunsa. No, lopulta tehtiin liikkeestä maahanmeno. Luoksetulossa tuli hieman vinoon. Siitä pompahtamalla perusasentoon, joka oli myös sinne päin.

Paikallaanolossa Rytmi nousi pari kertaa kunnes menin sen seuraksi - en halunnut enempää nousemisia.

Hämmästys oli melkoinen, kun voitimme pytyn tällä suorituksella. Olen todella iloinen Rytmin innosta tehdä töitä. Kun kisa ei sujunut odotetusti, itsellä meinasi nousta ärtymys, ja sen huomasi tuomarikin. Näin ei saa ikinä tapahtua. Puolustuksekseni sanon, että olin jännityksestä ihan pihalla. Mukavaa kuitenkin tietää, että pystyin ajattelemaan, puhumaan, jopa laskemaan, vaikka jännitti niin sairaasti. Ja että me tehtiin se kaikkien niiden airisihmisten katsellessa. Tämän perusteella uskallan mennä BH-kokeeseenkin. Se on nyt poistettu tämän vuoden tavoitteista, koska meillä on niin paljon tehtävää. Treenaillaan rauhassa vaan! Tuomari eli Eilakin kommentoi Rytmin olevan vielä ihan vauva - ja niinhän se onkin, taitava, iloinen, ihana koirani!

Kerrypoika jäljellä

Olin koirien kanssa iltametsässä. Esineruudussa Kusti haki yhden, Rytmi kaksi. Hyviä suorituksia.

Rytmin jälki vanheni kolme varttia. Alkoi pellolta ja päättyi metsän kautta vasta raivatulle metsätielle. Keppejä oli neljä. Oli hyvin rytmimäinen jälki: söi osan nameista, kulmat tarkat, mutta toinen keppi jäi koska teki kiemuran juuri siinä kohtaa. Polku taisi vetää sivuun jäljeltä ja kiersi sitten myös ison puun, ja keppi sen vieressä siis jäi. Piti vähän rohkaista kahden vikan kepin maahanmenossa, mutta näin kyllä selvästi, kun bongasi kepit.

Kusti ajoi sairaan hienosti ja intensiivisesti. Huh ja vau! Se on kyllä etevä! Loppupalkalla se inisi syödessään, kun oli niin innoissaan. Tuli itellekin niin hyvä olo, että pitää nyt ryhdistäytyä ja ottaa Kusti jäljelle aina mukaan. Ylihuomenna alkaa leiri!

Ell ja tottis

Kusti kävi rokotuksilla, ja silmäjuttu todettiin harmittomaksi. Pitää kuitenkin seurata mahdollista kasvua.

Rytmi kävi kentällä kiipeämässä loivaa Aata. Seurasi vähän, teki jäävää istumista ja vielä eteenmenon. Ja tosiaan paikallaolon, siitä ei noussut tänään. Vire oli kohdallaan tänään myös, kivaa...

Eilen en jaksanut jäljelle, nukahdettiin Henkan kanssa kesken tyttöjen nukutuksen. Taidettiin olla tosi väsyneitä, kun viinitkin jäi lasiin.

Tottikset

Aika pliisu meininki tottiskentällä. Seuruuta, paikallamakuuta, jäävistä maahanmenoa, luoksetuloa oli ohjelmassa. Käytiin tässä välissä kaupunkikävelylläkin, se meni tosi hyvin, tosin ainoatakaan koiraa ei nähty.

Kustilla ei oo kaikki hyvin, pitää alaselkää köyryssä ja silmäluomesta löysin kasvaimen. Ti lääkäriin.

Kivat maastotreenit

Eilen oltiin myöhällä metsässä pitkästä aikaa Lauran ja Lukan kanssa. Rytmi toi hienosti kaistaleen perukoilta yhden esineen. Lauralta tuli hyvä vinkki, että kehu pitää antaa nopeammin noston jälkeen, jottei tulkita kaksoiskäskyksi.

Laura talloi Rytmin jäljen, joka vanheni noin tunnin. Kolme keppiä ja pari kulmaa. Jäljestys oli Rytmiksi tosi hyvää ja intensiivistä. Vauhtikin ok. Ilmaisut hyvät, samoin kulmat meni tarkasti. Lauralta tuli toinenkin loistovinkki, jota alan käyttää: kepiltä kun lähdetään, heitän ensin namia maahan. Tämän pitäisi estää suinpäin säntääminen ja pitää kuono maassa. Jee jee!

Seuraava jälki on kyllä pellolla, menee varmaan maanantaille. Koitan ehtia myös kerran metsään ennen leiriä. Se alkaa jo ensi viikolla!

Su tottikset

Kuumuus tai joku muu vaivasi Rytmiä, oli tosi tahmeaa kaikki. Olisi voinut jäädä käymättä.

Konstan kanssa maastossa

Oltiin tänä aamuna metsässä jo seitsemältä, huh, huh! Itse asiassa herääminen ei tehnyt tiukkaa, koska treenaamaan on niin kiva mennä!

Ruutu: 30m x 50m. Takakulmissa esineet. Molemmat toi superisti, jälleen. Vau!

Jälki: vanheni tunnin, neljä keppiä. Viljelin makkaraa. Jäljestys oli tarkempaa, ja kaikki kepit nousivat. On se silti jäljestäjänä ihan eri maailmasta kuin vaikkapa Konsta, joka taas höslää kaikkialla muualla kuin jäljellä. Rytmillä vaan häntä heilui, ja meno oli sellaista... hyväntuulisen huoletonta. Näillä mennään :)

Konstan kanssa kentällä

Helle karkotti kentältä kaikki muut paitsi ahkerat Konstan ja Rytmin ;)

Mulla oli uusi patukka, mutta ei se kiinnostanut Rytmiä, kun se ehti bongata eteenmenon namikipon, jonka olin antanut Eijalle. Pistin siis kipon kentän laidalle, niin sepäs sai neitosen seuraamaan vietikkäästi ja tarkasti. Tein käännöksiä, pysähtymistä, temponvaihdoksia, kaikki meni hyvin! Myös liikkeestä maahan, sekin on oikein vauhdikas liike taas, ihanaa.

Rytmi hyppäsi 80-senttistä estettä ja kiipeili loivaa A:ta. Ens kerralla koitetaan jyrkkää.

Rytmi oli myös paikallaolossa, nousi puolen minuutin jälkeen, karjaisin rumasti. Sen jälkeen pysyi pari minuuttia ja näytti rauhalliselta. Tätä treenattiin illalla lisää kotipihassa.

Tehtiin pari lyhyttä luoksetuloa, asento oli tosi hyvä, sekä eteenmeno. Sitten pariskunta pääsi pulahtamaan ja rellestämään lyhyesti. Ens viikolla on laatutreffit tiedossa saman airismiehen kanssa. Mää ja Rytmi tykätään Konstasta kovin molemmat ;)

Metsässä

Oltiin airismaisella kokoonpanolla (neljä + vehnä) metsätreeneissä eilen aamulla. Rytmi teki ruudussa kymppisuorituksen yhdellä esineellä. Jäljellä neljä kepiä, joista nousi kolme. Jäljestäminen meni paikoitellen korkealla nenällä juoksenteluksi, etenkin kuivalla kallioisella alustalla. Kulmat menivät silti siististi, mutta jäljestämisestä jäi huono maku.

"Kyllä se kotona osaa"...

Nimittäin jäävät liikkeet. Jäi niin paljon kaivamaan tuo aamuinen, että jatkoin treenejä kotona. Eikä mitään ongelmaa. Siis täh. Mistäköhän se epävarmuus kentällä syntyy?

Tottista

Kolme airista, yksi mustis ja yksi vehnänalku paikalla. Rytmi teki ensin pelkän eteenmenon, johon sain Marja-Riitalta kullanarvoisia neuvoja. Jatkossa niillä.

Toisella kertaa Rytmi sai olla paikallaolossa, kun Erkki treenasi. Tämä on parantunut paljon!

Kolmannessa setissä teki patukalla hieman seuruuta käännöksineen ja henkilöryhmän. Saalispalkalla Rytmin sivulletulo ja seuraamisen alku ovat tahmeita. Parantaa meininkiään kun seuraaminen jatkuu. Pitää tehdä namilla pelkästään sivulletuloa ja yrittää palkata myös seuruusta jo parin askeleen jälkeen, en mä noihin muuta keksi.

Tehtiin vielä esteitä (teki hyvin) ja yritettiin liikkeestä maahanmenoa. Jäävistä mulla on nyt todella tuskainen olo. Olen pilannut ne liikkeet. Irtoliikkeinä ne sujuvat hyvin, mutta jos sen pitäisi olla mun sivulla ja tehdä kumpaa tahansa, ei tuu mistään mitään. Plääh, plääh, plääh! Erityisesti harmittaa se, että liikkeestä maahanmeno oli joskus sillä kiva reipas liike, miten siihen pääsisi takaisin?

Juhannuksen jälki

Rytmi ei saanut illalla ruuaksi muuta kuin Inkerin puuron jämät tämän aamun jälkeä silmällä pitäen. Jälki vanheni tunnin, oli verrattain pitkä, sillä oli kolme kulmaa, viisi keppiä ja yksi metsätien ylitys. Kun kävelin pois jäljeltä, tajusin liian myöhään ylittäneeni sen, kun kävelin sitä metsätietä pitkin. Ajattelin, että vaikeaksi meni, mutta kokeillaan.

Eteni janalla suoraan ja poimi jäljen oikein. Sillä oli aikamoinen vauhti päällä! Pysyi hyvin lähetyksissä, mutta ampui jäljelle kuin raketti. Ekan kepin hajun poimi jäljen sivusta, etsi ja ilmaisi hyvin. Kulma meni hyvin, mutta sillä metsätien ylityksellä olisi lähtenyt tietä pitkin, tämä oli ihan liian vaikea. Avitin sitten lähettämällä metsään. Toinen keppi oli siinä lähellä, meni sen yli. Kolmannen ja neljännen nosti upeasti. Edelleen meno oli vauhdikasta. Kaksi kulmaa vähän yli, mutta selvitti itsenäisesti. Viimeisellä suoralla malttoi mennä normaalivauhtia. Oli tarkka ja nosti vikan kepin upeasti. Hyvä tyttö! Käveltiin jälki vielä yhdessä, kun keräsin merkit pois. Tällä reissulla nosti sen metsään jääneen kepin.

Nyt juhannuksen viettoon! Kusti on Henkan porukoilla, koska kokoonnumme mun perheen kanssa yhteen. Kaikilla on koiria, kaikki eivät tule juttuun (siis koirat ;), joten helpompaa näin. Rytmi pääsee leikkimään Jeri-käppänäpojan kanssa ja nukkuu yön autossa. Otan jossain välissä tottista, jos sais paikallaoloon hoffeja kaveriksi.

Keskiviikkona oli airisporukan grilli-ilta ja mukavaa oli. Meillä on ihana treeniporukka. Hyvää juhannusta kaikille!

Täydellinen esineruutu

Oltiin Inkerin ja koirien kanssa aamulla ruutua tekemässä, se oli 50 m syvä, 30 m leveä. Jätin vasempaan takanurkkaan pienen kangaslompakon ja oikeaan reunaan, suht' eteen, pienen villalapasen. Kusti haki ensin hienosti lähiesineen.

Lähetin Rytmin suoraan kohti esineitä, ensin oikeaa reunaa ja sitten vasempaa. Molemmat löytyivät nopeilla, suorilla pistoilla. Palautukset täydelliset. Olen todella tyytyväinen.

Rytmi teki jo viime vuonna ruudussa hyvin hommia. Leirillä tajusin, että motivaatiota sille pitää silti rakentaa lisää. Nyt meno on parantunut entisestään, ja ruutu olisi toden totta jo koevalmis. Näitä treenejä jatkan hyväksi havaitulla kaavalla: kaksi treeniä kolmesta on helppoja, ja sillä kolmannella treenataan jotain haasteellisempaa, useaa esinettä, vaikeaa maastoa tms.

Tottis

Oli iso lössi airiksia taas paikalla! Meillä on kyllä kiva porukka, kenelläkään ei tainnut taaskaan olla kiire kotiin.

Rytmi teki ensin henkilöryhmää. Kahdeksikko ja pysäytys. Tosi bueno.

Toisen kerran otin sen autosta paikallaoloon. Pysyi hyvin tähän asti pisimmän suorituksensa, joka ei ollut pitkä. Tässä mulla on suunnitelmana alkaa tehdä erittäin selväksi, että sieltä EI nousta, prkl.

Kolmannessa setissä teki eteenmenon namikipolle, ihan jees. Sitten hyppyä. Kun lisäsin yhden palasen, kolautti siihen koipensa ja seuraavalla hypyllä ponnisti liian takaa, jäi mahasta kiinni ja ulahti. Mietin että voi shit, mutta ei näköjään haitannut tuo yhtään, koska hyppäsi reippaasti heti sen jälkeen. Ei siis ole liian pehmeä, kuten vaikkapa Kusti, joka olisi moisen kokemuksen jälkeen kiertänyt kuukausia koko hökötyksen kaukaa.

Sitten yritettiin liikkeestä istumista, jota olen hinkannut kotona koko viikon. Kentällä se sujuu tahmeasti jos lainkaan. Kai se on vaan epävarma siitä mitä pitää tehdä, mikä on kyllä hassua. Pitää kehittää joku järkevä etenemissuunnitelma tähän.