Pakollista lepoa täydellä vatsalla

Mun mummo asuu Turkissa ja on loistava kokki. Tässä yksi hänen ohjeensa, johon olemme tykästyneet. Raikasta arkiruokaa.

Tulinen katkarapupannu

4-5 dl katkarapuja

1 sipuli

5 valkosipulinkynttä

3 tomaattia

2 paprikaa

1/2 sitruuna

juustoraastetta

suolaa

chilijauhetta

Sulata ja kuivaa katkaravut. Pilko sipuli ja viipaloi valkosipulit ja kuullota ne pannulla oliiviöljyssä. Lisää pilkotut tomaatit ja paprikat. Anna muhia kymmenisen minuuttia ja mausta suolalla ja chilillä. Lisää katkaravut, sitruunan mehu ja runsaasti juustoraastetta. Muhita vielä ja tarjoa riisin ja tuoreen leivän kanssa.

Meillä loppui sian syöminen, kun tutustuin sivustoon www.sikatehtaat.fi. Nyyh ja hyvästi lempikasvikseni pekoni! En vaan saa enää kärsimystä kurkustani alas. Yksi noista videoista on kuvattu meidän naapurissa. Olisi mukava pystyä kertomaan rehellisesti lapsille, mitä me oikeasti syödään, ja tässä tapauksessa en sitä voisi tehdä. Aika helppo ratkaisu siis. Jouluksi hommataan taas luomupossu. Onhan maailma muutakin ruokaa täynnä kuin tehotuotettua lihaa. Sikäli tämä sivu saakin toimia apunani, kun yritän etsiä ja opetella tekemää lisää kasvisruokia.

Mun polvi on onneksi jo paljon parempi! Kustilla on jalka paketissa, koska siltä oli katkennut kynsi anturan sisällä. Se siis poistettiin. Rytmi puolestaan alkoi ontua vasenta takajalkaa eilen reviteltyään peuran jäljillä. Voi rähmä! Yritän parannella sitä aluksi levolla, katsotaan riittääkö se vai mennäänkö lääkäriin. Meillä on usein ell-käyntejä, ja vakuutukset ovat maksaneet itsensä takaisin moneen kertaan.

Kanssas en ehjää päivää nää

Tottikset loppuivat Rytmin osalta eilen lyhyeen, kun loukkasin kentällä polveni. Rytmi teki Toivon treenatessa liikkeitä paikallaolon, jossa vinkui, mur. Ei hiljentynyt rykäisystä, mutta pysyi kuitenkin maassa. Tokassa setissä aloitin kaivamalla lelun taskusta, ja Rytmi tavoitteli sitä pyyhkäisten edestäni polvilumpion mukaansa. 16 vuotta vanha vamma aktivoitui, ja odotan soittoa magneettikuvaukseen ensi viikolla. No, asiat vois olla huonomminkin, mutta jälkikausi taisi loppua meikäläisten osalta tähän.

Metsässä

Rytmi pääsi tänään etsimään esineitä ja jäljelle. Mun piti talloa kaksi kaistaletta, mutta väsytti ja nivusia särki, joten tein vaan yhden. Taakse jätin lapsenkengän. Rytmin etenemistä oli hauska seurata. Se juoksi siksakkia taakse, kävi nopeasti ulkona ruudusta, nappasi kengän ja paineli mun luo. Hyvä oli, mutta mua jotenkin tympi talloa yksin ruutua. Ens kerralla toivottavasti paremmassa seurassa. ;)

Jälki oli puolisen kilsaa, neljä keppiä ja vanheni tunnin. Janalla Rytmi eteni lähettämääni suuntaan ja paineli jäljen ohi pari metriä ja kääntyi sieltä jäljelle. Olisikohan se virhe kokeessa? Tuskin, etenkään kun ne jäljet ei ole merkattu...? Ihastelin sitä, miten tarkkaan se kulki jäljen päällä ja tässä huumassa se ylitti ekan kepin. En siis muistanut, että se tuli niin pian. Kutsuin koiraa, jolloin se ilmaisi kepin palatessaan. Tien ylitys oli tosi hieno. Loput kolme keppiä ilmaisi hienosti, kaksi jopa jäljen suuntaisesti. Eka 90 asteen kulma meni tarkasti, toisessa ylitti reippaasti kulman. Annoin sen välillä jäljestää niin, etten pitänyt liinasta. Loppuvaiheessa se eteni musta n. 20 metrin päähän, kääntyi ja jäi odottamaan. Hauskaa, että se muisti mutkin. :) Tosi hyvin se työskenteli. Pitää miettiä nyt, mitä vielä tekisi jäljellä tänä syksynä, kun treenikertoja ei ole monta jäljellä. Hyvällä mallilla se on, vaikka tänä kesänä ei monta jälkeä ajettu.

Rytmistä on näin aikuisena sukeutunut niin viisas. On vaikea kuvailla miten sen huomaa, jotenkin se vaan on niin järkevästi meidän arjessa mukana. Henkalla ja mulla on molemmilla siitä vain hyvää sanottavaa. Se vain toimii jotenkin kuin ajatus. Tänäänkin treenien jälkeen se kouhotti tuhatta ja sataa pellolla ja kävi ties missä, mutta kun mä palasin autolle, niin siellä se jo odotti. Se on kotona hyvin huomaamaton, mutta kaipaa ja antaa just sopivasti hellyyttä ja läheisyyttä. On ilo ja kunnia saada elää sen kanssa.

Kotipihassa ollaan hypitty estettä edestakaisin. Hyvä että on este nurkilla, niin saa paljon toistoja.

Treenejä

Lauantaina oli airisten tottis ja kivasti porukkaa paikalla. Heidin ja Jessen BH-kahvit maistuivat! Näitä lisää!

Rytmi teki ensin hiukan seuraamista ja sitten jääviä, kaikki buenot. Sitten vauhtinoutoa. Juoksee kapulan ohi ja taisi sitä tassulla potkiakin, iskut tulisivat tarpeeseen! Haluaisin saada sille nopean ja siistin kapulan noston. Nurmi oli liukas, joten ei otettu esteitä, mutta tein toko-esteellä hyppy-käskyn vahvistamista, pitää tehdä tätä kotona joka päivä. Lopuksi eteenmeno niin, että Heidi vei rasian, minkä jälkeen Rytmi meni hetkeksi autoon. Tämä ei toiminut, sillä Rytmi haahuili pitkin kenttää eli ei muistanut, että rasia on siellä päässä. Pitää viedä rasia sinne vielä yhdessä, niin viisas kuin tuo narttu onkin. ;)

Sunnuntaina oltiin maastossa. Halusin kokeilla esineruudussa kolmea esinettä. Tulos oli se mitä vähän pelkäsinkin eli ei lähde kolmannelle. Käytiin lopuksi esineellä yhdessä, mutta koira oli ihan pihalla, käveltiin suunnilleen esineen päällä. Onnistui sen haku sitten lopulta. Pitäisikö siis vaan tyytyä siihen, että Rytmi hakee reippaasti yksi-kaksi esinettä vai rapistuuko sen motivaatio, jos yritän ajaa kolmea esinettä sille väkisin, siinäpä pulma. Rytmi tykkää esineruudusta ja on siinä hyvä, ja tämä taisi olla vasta toinen kerta, kun ylipäätään haetutin kolmatta esinettä. Vinkkejä otetaan vastaan.

Jäi harmittamaan tuo treeni sen verran, että tein tänä aamuna helpon ja kivan treenin: 15 m x 60 m kaistale, jossa yksi esine takana. Rytmi haki sen vaivattomasti ja iloisesti. :)

Lauantaina ajettiin myös yksi Henkan polkema jälki, joka oli vaan harmillisen lyhyt. Rytmi ajoi hyvin ja ilmaisi täpäkästi kaikki kuusi keppiä. Janalla oli tarkoituksettomien harhajälkien ja takajäljen tarkastusta. Tämä oli eka kerta, kun kokeiltiin merkkaamatonta jälkeä, hauskaa oli!

Rytmi esineruudussa 23.10.2011

Suppilovahveropiirakka

Suppiskausi vaan jatkuu ja jatkuu, joten tässä tämmöinen herkku, jota on meillä syöty tänä syksynä kyllästymättä varmaan kymmenen kertaa.

pohja:

200 g margariinia/voita

2 dl jauhoja

2 rkl maitoa/kermaa

1 dl juustoraastetta

täyte:

2 kananmunaa

3 dl juustoraastetta

1 dl kermaa/maitoa/crème fraichea

2 valkosipulinkynttä

2 dl ruskistettuja suppilovahveroita

Nypi pehmeä rasva ja jauhot. Lisää maito/kerma ja juustoraaste ja painele vuokaan. Paista 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Valmista täyte sekoittamalla munat, juustoraaste, kerma, pienityt valkosipulit ja ruskistetut sienet kulhossa. Sienet voi pilkkoa tai jättää kokonaisiksi. Lisää täyte vuokaan ja paista vielä vartti.

Esineruutua

Tein aamulenkillä taas uuteen paikkaan ruutua, jossa oli kaksi esinettä, edessä ja takana. Lähetin ensin etuesineelle, joka nousi heti hyvällä palautuksella. En antanut tässä välissä ruokaa, vaan lähetin suoraan toiselle. Rytmi ei taaskaan irronnut heti ihan taakse, vaan palasi mun luo pyörähdykselle. Keskellä ruutua tosin kulki leveä polku. Käytyään mun luona juoksi takalinjalle, jossa pyöri jonkun aikaa, mutta palasi tyhjällä suulla. Mentiin sitten yhdessä hajulle, minkä jälkeen uusi lähetys ja onnistunut pisto, luonnollisesti. Ei oo aikoihin tarvinnut helpottaa Rytmille treeniä näin paljon, mutta näitä tulee varmaan aina välillä.

Oon trimmannut Rytmiä aika paljon ja se näyttää niin hienolta. Turkkikin tuntuu käteen hyvän karkealta. Lupaan itselleni n:nnen kerran pitää nyt tämän linjan. Koirat nukkuvat iltaisin meidän sängyssä selät vastakkain, kun nukutan tyttöjä. Elämä on aika ihanaa tän pesueen kanssa.

Sähläystä treeneissä

Äskeisistä tottiksista jäi suuhun vähän sähläävä maku, mutta hauskaa oli. Jäävät oli jees. Koitin iskunoutoa, mutta en saanut sitä pelittämään, koska Rytmi ei irrota kapulasta. Seuraavaksi tehtiin vauhtinoutoa, minkä tajusin hoitavan myös iskunodon meidän osalta: Rytmi ei ehtinyt miettiä kapulan kanssa härväämistä tässä. Jee. Tätä pian lisää, jos vaan mun nivuset kestää. Tiedänpähän juosseeni. Tähän tein päälle kapulan pitoa, oli hyvä.

Tokassa setissä otin esteet. Hyvä että oli appareita, koska ei meinannut Rytmi hypätä vaan kiertää. Käskyn sisäistäminen taitaa olla vaiheessa, koska korkeus ei ole ongelma. Parin onnistuneen toiston jälkeen lopetin. Pitää muistaa käyttää johdonmukaisesti sanaa "hyppy".

Sitten se A-este. Heidi roikkui namipurkin kanssa toisella puolella, mutta Rytmi ei vaan lähtenyt kiipeämään. Tätähän ei ole tehty juuri mitään, ja viime kerrasta on ziljoona vuotta. Lopuksi päädyin tuuppaamaan ladya takapuolesta, niin pääsi ylös. Näin mentiin kerta edestakaisin.

Lopuksi vielä eteenmeno niin, että vein Rytmin kanssa kipon, ja pistin koiran autoon hetkeksi. Sen jälkeen lähetys. Hyvä oli.

Punajuuripastaa varten piti ostaa iso säkki punajuuria, joten tänään syötiin niitä lisää. Sovellettu ohje Aura Liimataisesta.

Punajuurikeitto

4-5 punajuurta

2 isoa perunaa

1 sipuli

pala selleriä

kasvisliemikuutio

8 dl vettä

pannullinen suppilovahveroita

50 g koskenlaskijaa

100 g aurajuustoa

0,5 tl suolaa

0,5 tl sitruunapippuria

0,5 tl timjamia

0,5 tl basilikaa

Kuori ja pilko punajuuret ja pistä kasvisliemeen kiehumaan. Kuori ja pilko loput vihannekset ja lisää sekaan vähän myöhemmin. Keitä pannulla sienistä neste ja lisää kattilaan. Kun kasvikset ovat pehmenneet, soseuta seos tehosekoittimella. Lisää sekaan juustonokareet (vaihtele määrää maun mukaan) ja mausteet. Kun juusto on sulanut, kiehauta keitto ja tarjoa. Meillä oli lisukkeena vuohenjuustopatonkia.

Nyt vetäydyn loppuillaksi liikkumattomaksi sohvalle ja toivon, että kävelen huomenna.

Ruutua ja ruokaa

Tein koirille uuteen paikkaan esineruutua aamulenkillä, tällä kertaa loivasti nouseva maasto. Kapea ja syvä jälleen ja solmittu vauvansukka takana. Rytmi lähti hirmu ryminällä, löysi heti ja palautti hyvin, jee jee.

Eilen tuli sata kiloa lisää Neuta pakkaseen. Ostin tällä kertaa heviä eli rasvaisempaa, koska olen muutenkin vähän kasvattanut Rytmin ruoka-annosta. Se painaa 22 kiloa ja on aika hoikkeliini, ja aattelin, että kun energiankulutus on nyt aika suurta, niin jospa se tartteis sapuskaakin enemmän.

Katjan keittiössä syötiin tänään porokeittoa, joka on alunperin Anna-Leena Härkösen jostain ruokakirjasta ja muokkautunut meillä tällaiseksi:

Porokeitto

poroa

perunaa

porkkanaa

sipulia

suppilovahveroita

1/2 pkt viherpippuri-koskenlaskijaa

parmesaania

leipäjuustoa

suolaa

Kuori ja pilko vihannekset. Pistä kattilaan ja peitä vedellä. Keitä. Paista sienistä nesteet pois ja ruskista voissa. Lisää kattilaan. Kypsennä poro pannulla ja lisää kasvisten joukkoon. Mausta suolalla ja lisää pilkottu koskenlaskija ja raastettu parmesan. Lisää joukkoon leipäjuustokuutiot juuri ennen tarjoamista. Nauti ruisleivän kanssa.

Jotain uutta ja paljon vanhaa

Oon lueskellut Suskin ja Juhan kirjaa saadakseni inspistä tottisjatkoon. Eilen tehtiin maahanmenoja koira kytkettynä tolppaan (eteenmenoa ajatellen), hienosti meni. Jatkossa pidennän etäisyyttä. Jäävät sujuivat eilen hyvin, kaikki. Istuminen oli nopea ja kiinnitin huomiota omaan eleettömyyteen. Seisominen on mennyt hyvin eteenpäin. Rytmi oli supervireessä tuolla yhden koulun kentällä.

Ruokakupilla ollaan jatkettu kapulan pitoa. Pitää hyvin tiukan otteen, kun heiluttelen ja vedän kapulaa. Kentällä pitää alkaa tehdä iskuja ja vauhtinoutoa.

Tänään lounaslistalla on hatusta vedetty mutta kestosuosikiksi noussut

Kesäkurpitsapasta

1 kesäkurpitsa

1 pkt pekonia

1 sipuli

suolaa ja mustapippuria

1-2 kynttä valkosipulia

2 dl kermaa

parmesan

pennepastaa

Pilko pekoni ja kypsennä pannulla. Pilko kesäkurpitsa ja sipulit. Lisää pannulle. Kesäkurpitsaa kannattaa kypsytellä jonkun aikaa (esim. pastan keittoaika), muttei mössöksi asti. Keitä pasta. Mausta kasvikset suolalla ja lisää reippaasti mustapippuria. Lisää kerma, parmesaania ja sekoita kypsän pastan kanssa.

Lempipuuhassa

Rakas blogini, istun ääreesi kahvikupin ja suklaan kanssa. Inkeri lähti juuri pianomuskariinsa, Esteri nukkuu päiväunia ja mulla on tarkalleen 25 minuuttia aikaa, ellei sitten Esteri herää parahiksi.

Käväisin koirien kanssa metsässä äsken. Talloin tooosi syvän ja melko kapean ruudun, jossa esine vasemmassa takanurkassa & oikealla edessä. Kusti sai hakea ensin etuesineen. Lähetin myös Rytmin ensiksi etuesineelle: nappasi hajun ohi juostessaan, pysähtyi kuin seinään ja toi hanskan mulle. En palkannut kuin kehuilla ja lähetin toiselle. Jäi pyörimään vasempaan etunurkkaan, palasi tielle ja juoksi ohitseni taas ruutuun. Lähti etenemään sinne taakse ja tarkisti ensin oikean takanurkan, etsi hetken ja löysi pikkulenkkarin. Hyvä palautus. Joskin luovutuksia olisi syytä tehdä erikseen.

Rytmin 500-metrinen, neljän kepin jälki ehti painua melkein tunnin. Ajoimme sen sateessa. Lähetyksessä lähti ensin vasempaan, kutsuin heti takaisin ja uusi lähetys. Nyt lähti suoraan, eteni hyvin ja nappasi jäljen. Tänään vauhtia piisasi, ja liina oli välillä melko kireänä. Himmee jano oli koiralla ajaa. Kolme ekaa keppiä ilmaisi hyvin. Muutenkin ajoi koko ajan jäljen päällä ja kulmat tikitti mun askelien mukaan. Lopussa oli tien ylitys, jonka suoritti varmasti. Sen päälle syvän ojan ylitys ja viimeinen keppi, josta olisi mennyt ohi ja menikin, mutta kutsuin takaisin, jolloin ilmaisi. Olipa taas hieno!

**************************************************************

Ajattelin kirjata tänne kokeilemiani reseptejä, että ne olisivat jossain ylhäällä. Tykkään laittaa ruokaa, ja olemme Henkan kanssa molemmat melkoisia kulinaristeja. Tänään meillä oli lounaaksi tutun blogista napattu

Punajuuripasta

4-5 keskikokoista punajuurta
muutama siivu pekonia
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
n. 2 dl kermaa
n. 100 g sinihomejuustoa
mustapippuria
rucolaa
pastaa (esim. fusilli tai penne)

Pese ja keitä punajuuret pehmeiksi. Kuori punajuuret ja suikaloi / paloittele ne sopiviksi suupaloiksi. Keitä pasta. Paista pekonit sopivan rapsakoiksi ja siirrä lautaselle talouspaperin päälle odottelemaan. Kuullota sipulisilppu pekoninrasvassa (tai öljyssä), lisää murskatut valkosipulit ja punajuurisuikaleet. Kuullota hetken aikaa ja lisää sitten kerma. Anna hautua hetki ja lisää homejuusto muruina joukkoon. Mausta mustapippurilla. Sekoita pasta ja kastike keskenään. Lisää pekonisilppu ja rucola annoksen päälle lautasella ja halutessasi vielä hieman homejuustoa.

Nonni, tyttö heräsi ja lähdemme hakemaan toistakin kotiin Turusta. Toivottavasti resepteistä olisi iloa muillekin!

Tästä eteenpäin luotan koiraani - BH Rytmi

Hih hih, meidän reipasta meininkiä!

Yksi etappi on suoritettu: Rytmi on nyt BH Energetics Crossfire! Koe meni hyväksytysti läpi parin liki unettoman yön päälle. Saatiin olla toisena parina ja tehdä liikkeet ensiksi eli juuri kuten toivoinkin. Parina oli säpäkkä saksanpaimenkoiranarttu (?).

Tuomarille ilmoittautumisessa ei pomppinut. Seurasi kivasti häntä heiluen. Henkilöryhmässä pientä härväystä. Pariin otteeseen olisi mielinyt auton luona odottavalle namipurkille. Jäävissä ei istunut, vaikka ohjaaja antoi vahingossa kaikki maailman avut! Liikkeestä maahan ja luoksetulo tosi hyvät. Sivulle siirtymisessä pompsahti. Jäi kauniisti maahan paikallaolossa. Aika tuntui hirvittävän pitkältä - onneksi meillä oli toimiva pari! Kun sain tuomarilta luvan palata koiran luo ja käännyin nähdäkseni Rytmi makaavan kauniisti paikallaan, aloin itkeä, heh. Ihana koira.

Teknistä viilausta toki pitää jatkaa, mutta olen älyttömän tyytyväinen, että Rytmin iloinen tekemisen meininki kesti loppuun asti! Arvosanoista p.o oli erinomainen, kytkettynä seuraaminen sekä liikkeestä maahan ja luoksetulo olivat hyvä ja muut huonompia.

Kaupunkiosuudella mieliskeli hyppiä yhtä tiellä ajavaa autoa päin, ei muuta huomautettavaa. Tarjosi itse seuraamista toisen koiran ohituksessa. Yksin kytkettynä vinkui mun perään.

Se oli sitten siinä! Ihanaa voida alkaa suunnitella kokeeseen osallistumista! Nyt voisin alkaa pikkuhiljaa luottaa koiraani enkä aina pelätä pahinta. Rytmi on super!

Taivas varjele mitä tästä tulee

Se on siis ylihuomenna. Tartteis varmaan kerrata ne askelkuviot päässä, mutta olen mieluiten ollut ajattelematta koko asiaa. Rytmillä oli yrjötauti, joka oli Kustilla vähän aikaisemmin. Harmi vaan, että se on jo toipunut, niin ei pääse perumaan osallistumista. Muhun iski flunssa, mutta mäkään en ole vuodepotilaskunnossa. Pahasti näyttää siltä, että pakko on mennä.

Ja tiedänhän mä, että nyt pitäisi kylpeä positiivisissa mielikuvissa. Mutta... Rytmin seuraamisen kontakti on hävinnyt treeni treeniltä johonkin. Mua pelottaa siis se tautisen pitkä perkeleen kaavio, joka pitää tehdä vielä kahdesti. Voi luoja. Ja tietenkin paikallaolo. Ja kaupunkiosuudessa koiran ohitus, mikäli siihen asti ikinä päästään. Eniten siis pelottaa, että koira on aivan puutunut ja laahustaa jossain kaukana mun perässä. Painajainen. Viime su-treeni meni ihan ok, mitä nyt se kontakti on vain kaunis muisto. Ahdistaa. Ei me olla vieläkään tuonne valmiita, vaikka tätä varten on treenattu kolme vuotta.

Tutustumista Kuusjokeen

Ajelin Rytmin kanssa tänään Kuusjoen SPL:n kentälle tutustumaan paikkaan. Tein ekaksi kivaan kangasmetsään jäljen hautumaan. Siitä sitten kentälle, jossa ekaksi leikkiä. Sitten otettiin jäävät (istui hitaasti, maahanmeno oli puolestaan ubee) ja luoksetulo, joka oli melko täydellinen :). Temponvaihdokset sujuivat kivasti. Sitten kentälle tuli kaksi miestä ja sakemanneja ottamaan puruja, ja kysyin, josko Rytmi voisi olla vielä paikallaolossa. Toinen miehistä otti sitten tottista ja leikitti koiraansa, joten saatiin hyvä p.o-treeni. Rytmi vinkui aika lailla. No, tää on sille haastava liike, paikka oli uusi ja se on treenannut vähän vieraiden koirien kanssa - huippuharjoitus siis. Se ei noussut, mutta en tiedä kauanko olisi kestänyt maassa. Mulle tulikin tästä sellainen olo, että mitä ihmettä mä olen mennyt tekemään, kun ilmoitin sen tonne, apua. No, teen parhaani tässä ennen ja katsotaan sitten miten se menee. Sunnuntaina on vimpat treenit, ja sen jälkeen en tee sen kanssa mitään ennen koetta.

Jäljen se ajoi ihan sikahienosti. Mm. piikki oli kutakuinkin täydellinen. Kepit ilmaisi varmasti. Janalla eteni suoraan. Toivoisin, että sillä olisi sama ilme tottiskentällä kuin sillä on saatuaan jälkivaljaat päälle...!

Päivän treeni

Päivän treeni oli tänään esineruutu. Kapea ja syvä, jossa oli esine ihan edessä sekä takana. Lähetin ensin etuesineelle, jonka nappasi heti ja palautti hienosti. Taakse lähetin eri kohdasta, mutta Rytmi urautuo juoksemaan etuesineen hajulle pari kertaa. Lähetin uudestaan, jolloin eteni hiukan ja palasi mun luo ihmettelemään. En reagoinut, ja Rytmi lähtikin sitten itse uudestaan, juoksi taakse ja palautti esineen. Treenissä oli hyvää etuesine ja tuo, että itse ratkaisi tilanteen eli lähti lopulta sinne taakse. Hyvä hyvä. Esineruudussa aion seuraavaksi tehdä helppoja ja superhauskoja yhden esineen noutoja pariin otteeseen, katotaan sitten taas useammalla.

Jälki kulkee

Kävin heti aamusta polkaisemassa jäljen ja ajoin siitä tottiksiin. Paikalla Jussi, Eija, Katri ja Virpi = henkilöryhmä. Aluksi leikkiä ja sitten jääviä, istuminen onnistui mutta on hidas. Aivan sama, kunhan istuu! Takuuvarmassa maahanmenossa jäi seisomaan. On nää jäävät meille vaikeita! Lopulta onnistui. Luoksetulossa tuli kauniisti ja tiiviisti paikalleen. Jäävä seisominen unohtui taas tehdä. Sitten henkilöryhmään. Lopuksi temponvaihdoksia, joissa yritän nyt kouluttaa itseäni käskyttämään ajoissa.

Tokan kerran kentälle ilmoittautumisen kautta. Koitti pomppia ensiksi, kun kättelin tuomaria. Siitä paikallemakuuseen, jossa pysyi hyvin, vaikka näin kyllä, ettei sade miellyttänyt ladya.

Jälki ehti vanhentua 2,5 h ja sai päälleen kunnon sadekuurot. Tämä näkyi jännästi Rytmin työskentelyssä: se oli rauhallista ja tarkkaa. En edes pitänyt liinasta kiinni. Jana oli niin pitkä, että lähetin Rytmin kahdesti. Tarkasti vähän takajälkeä. Kepit (neljä kpl) nousivat hienosti. Jäljellä oli ekaa kertaa piikki, jonka suoritti hienosti.

Olen Rytmin jälkityöskentelyyn tosi tyytyväinen! Tottis saisi olla näyttävämpää ja iloisempaa, mutta en tiedä miten sen sellaiseksi taikoisin. Rytmi muuten ontui eilen illalla, mutta oli tänään ok. Pitää varata sille viimein hieronta-aika. Onkohan sillä jotain rakenteellista (mitä?), mikä saa sen helposti ontumaan vai onko se yksinkertaisesti niin kohlo, että ruhjoo itsensä metsässä?

Tottismerkintöjä

Ajelin kentälle eilen ja tänään. Heidi tuli myös. Eilen temponvaihdoksia, paikallaolo, jäävät, luoksetulo ja eteenmeno. Yhä oli aavistus tahmeutta.

Tänään aloitettiin leikkimällä, mikä vapauttikin koiraa. En ottanut paikallaoloa, vaan tehtiin vaan kivoja juttuja ilon kautta. Meininki olikin paljon parempi. Temponvaihdoksissa juoksusta siirtymisessä paikka on hajonnut, ja Heidiltä tuli tähän arvokas vinkki antaa käsky ajoissa ENNEN temponvaihdosta. Näin ehti koirakin mukaan, hyvä. Jäävissä istuminen onnistui tänään, kuten eilenkin, ihanaa tämäkin. Maahanmenossa ei ole ongelmaa. Luoksetulossa tuli suoraan ja lähelle. Hyvä eteenmeno. Mycket bra!

Rytmin syksy

Hengissä ollaan ja hereilläkin

Moi rakkaat lukijat ja nöyrimmät pahoitteluni tauosta! Mun kesä meni lopulta meidän hääjärjestelyissä. En edes lähtenyt airisleirille eikä se mua edes harmittanut, kun hommaa oli noissa meidän isoissa bileissä. Nyt ne on onnellisesti ohi, ja ollaan palattu mukavaan arkeen. Mä en palaakaan vielä töihin, joten jää kivasti aikaa koirillekin.

Rytmi on päässyt taas treenailemaan maastoon ja kentälle. Esineruudusta sellainen huomio, että kun tuon sen ruutuun hallinnassa, on suoritus flegumpaa, vaikka työskenteleekin. Höh. Siispä saa tulla jatkossa liina soikeena ruutuun. Jäljet ovat menneet tosi hyvin. Eilen se teki elämänsä pisimmän, kilsan jäljen. Pituus tuli siitä, kun tekijä eli Kikka eksyi metsään. Rytmi ajoi jäljen alusta loppuun hyvällä ilmeellä. Mäkään en enää tiennyt, missä oltiin, joten kiva että koira pelitti :) Keppejä nousi seitsemästä kuusi, en päässyt puuttumaan siihen yhteen (jonka se kyllä merkkas), koska Kikalta olivat loppuneet merkit kesken. Kikka antoi meille omia treenipalkkojaan, broilerin sydämiä, ja se oli Rytmille sellaista herkkua, että pitää hommata munkin.

Tottistreeneissä ollaan tehty samoja juttuja eikä edistytty missään, heh. Tai no, on se pysynyt paikallaolossa. Menin ja ilmoitin sen bh-kokeeseen, joka olisi kolmen viikon päästä. Katotaan kuin meidän käy - toivottavasti hyvin. Nythän meidän Turun airisten treeniporukassa ainoa bh-tunnuksellinen on vehnäterrieri! ;) Luonnollisesti treenit eivät menneet tänään hyvin, kun koe on tiedossa. Rytmi oli tahmea, teki mutta puhti ja iloisuus olivat jossakin. Ei kai eilinen jälki nyt enää verota. Jokin tökki kuitenkin, mutta näitä treenejä nyt vaan aina välillä ilmeisesti tulee eteen. Edellisellä kerralla meininki oli ihan toinen.

Rytmi kävi hiljattain luonnetestissä (+2, +3, +3, +2, +1, +3, +3, +3, +++). Kokonaispisteet siis 205 . Ei tullut yllätyksiä. Rytmi on omaa luokkaansa. Välillä mietin, tulenko enää koskaan omistamaan näin hienoa koiraa.

Nyt pitää hinkkailla jääviä, käydä kaupungilla ja yritän päästä myös koepaikalla käymään ennen h-hetkeä.

Juhannustreenit

Oltiin juhannus kavereiden mökillä. Kusti jäi mummilaan hoitoon. Rytmi pääsi jatkuvan uimisen lisäksi jäljelle ja ruutuun. Jälki oli hieno, eteni janalla suoraan, nosti kolme keppiä neljästä hyvin. Yhdellä kepillä en ollut hereillä (Rytmi pyöri mutta jatkoi jäljestystä) ja jouduttiin palaamaan siihen. Alustan vaihdot & tien ylitys menivät upeasti. Ruudussa haki kaksi esinettä vaivatta.

Kivan oloinen airis

Ei mahduttu eiliseen bh-kokeeseen, johon meillä oli eka varasija. Odottelin loppuun asti, että paikka olisi irronnut. Pitää katella seuraava jostain lähistöltä, vinkkejä kokeista otetaan vastaan.

Rytmi on tässä välissä parannellut lihasrevähtymää toisenkin kerran, tehnyt kolmen esineen ruudun ja vähän tottista. Eilen oltiin vieraamman porukan treeneissä ja Rytmi keräsi ihasteluja, kun "oli niin kivan oloinen airis".

Mulla alkaa parin kk:n loma ens viikolla, aion ehtiä treenaamaan vähän alkukesää enemmän.

Rytmi pysyi paikallaan

Rytmi pysyi tänään paikallaolossa Viiman ja Jutan tullessa kentälle ja leikkiessä. Heidi ja Jussi huutelivat ja viheltelivät. Myös joku toinen treeniporukka antoi häiriötä. Kerran vinkui mutta hiljeni käskyllä. Ansaitsi palkkansa!

Muuten tehtiin hlöryhmää, jääviä, temponvaihtoja. Erityisesti liikkeestä maahan oli hieno. Seuraa paljon paremmin, kun palkkana on ruoka eikä lelu. Täyskäännöksessä olen vetänyt merkiksi henkeä, tänään reagoi siihen heti, kun yritin antaa merkin pari askelta ennen. Hyvä juttu, siispä merkki jatkossa juuri ennen käännöstä, kun se kerran on sisäistänyt sen noin hyvin.

Mun tottistreenaaminen tuntuu liian usein haahuilulta, pitäisi varmaan olla selkeämpi käsitys siitä, mitä treenaa ja millä tavalla. Olen 80 % treeneistä omalla epämukavuusalueellani.

Kyy ei jättänyt jälkeä

Tottiksessa on hinkattu paikallaoloa, ja sain siihen hyviä neuvoja Lauralta ja Susalta. Katsotaan, saanko liikkeen nyt kuntoon ja miten pian. Yritys on kova.

Tänään Rytmi oli uskomattoman hieno ruudussa. Haetutin ensin esineen, joka oli vain kymmenen metrin päässä etulinjalta. Hienosti stoppasi eikä epäröinyt lähteä palauttamaan. En palkannut kuin kehuilla, joten lähti rakettina toiselle esineelle, joka oli 55 metriin piilotettu jääkiekko. Sen ei tarvinnut edes etsiä sitä. Siis uskomattoman upea ja nopea!

Jälki meni myös hienosti. Kyy ei jättänyt huonoja fiiliksiä, onneksi. Sehän puri Rytmiä kesken jäljestyksen. Ilmaisi kolme keppiä hyvin, meni kaksi kulmaa hyvin, tien ylitys loistava (tässä haparoi viimeksi), kaksi ojan ylitystä, hyvä, niin, ja lähetys meni kans hienosti. Oli aika tyytyväinen olo treenien jälkeen!

Paikallaolo ei pelitä!

Rytmi on toipunut kyynpuremasta hyvin. Puremakohdassa on vieä pieni turvotus, mutta on jo ihan pirteä. Ollaan otettu muuten hyvin rauhallisesti, mutta tänään käytiin tottiksissa.

Rytmi teki seuraamista ja hlöryhmää, vähän herpaantui ryhmässä yhtä hlöä kierrettäessä, tätäkin pitäisi treenata lisää.

Jäävissä ei jäänyt istumaan, piti yrittää useamman kerran ennen onnistumista. Maahanmeno oli hyvä, seisomisessa meinaa tarjota istumista.

Teki hyvän ilmoittautumisen jälkeen paikallaoloa Konstan treenatessa. Vinkui, rekisteröi hitaasti ajavan auton, sitten viereiseltä kentältä koiran haukut ja piiska olivat liikaa: nousi ja tuli mua kohti. Olin just ehtinyt ajatella, että menen palkkaamaan heti kun rauhoittuu. Ei noteerannut mun karjaisua yhtään miksikään. Uusi yritys, ja nousi heti ja jolkotti mun luo! Tarjosi upeaa seuraamista kun vein sen takaisin p.o-paikalle ja maahan. Palkkasin kun oli pysynyt jonkun aikaa.

Tein myöhemmin uuden paikallaolon (minuutti) Toivon treenatessa. Nyt oli rauhassa ja hyvin. Mut silti: Voi voi voi...!

Rytmi heitti talviturkin treenien jälkeen.

Kyy puri Rytmiä kesken treenin

Menin ihanan äitienpäiväaamiaisen jälkiruoaksi Rytmin kanssa lähimetsään tekemään janatreeniä. Neljä janaa ja jäljet muhivat tunnin. Viimeisellä jäljenpätkällä viitisen metriä ennen keppiä Rytmi hyppäsi sivuun, ja luulin, että sai osumaa jostain risusta tms. Rytmi jatkoi kepille, nuuhkaisi sitä, muttei ilmaissut. Oli outo. Tutkin koiraa vähän, ja se lähti takaisinpäin. Menin sen perässä, ja huomasin maassa rullalla kyyn, pää pystyssä ja kita auki. Selvä. Koira syliin ja menoksi. Huusin kotitiellä Henkkaa apuun, hän tuli vastaan ja pisti koiran valmiiksi autoon.

Soitin päivystykseen, joka oli varattu, joten soitin Jutalle. Jutta neuvoi päivystyspaikan, ja päätin lähteä ajamaan sinne heti. Päivystys ehtikin vastata ennen lähtöä, ja sanoin, että tulossa ollaan. Rytmi läähätti ja oli kipeän oloinen.

Taisin ajaa moottoritiellä pientä ylinopeutta... Päästiin lääkäriin, jossa oli jo ruuhka, mutta Rytmi sai aika pian tipan ja kipulääkettä. Silloin puremasta oli kulunut tunti.

Rytmi jäi sitten nesteytykseen asemalle ja palasin kotiin ja lähdettiin sukulaisille äitienpäivän viettoon. Soittelin iltapäivällä läääkäriin ja sain kuulla Rytmin voivan hyvin. Haettiin Rytmi illan suussa kotimatkalla. Kanyylia irrotettaessa se murisi hoitajalle. Oli sekava juuri saadusta kipulääkkeestä, oksenteli myös.

Rytmi oli pahoinvoiva ja kipeä vielä tänä aamunakin. Ihana Jutta tulee nesteyttämään ja antamaan kipulääkettä meille kotiin. Kuukauden päästä pitää tsekkauttaa sen munuaisarvot. Toivotaan nyt, että rakas urhea Rytmi paranee pian.

Eläinlääkäriasemalla oli uskomaton ruuhka. Kyynpuremia koiria kävi siellä päivän mittaan noin 30.

Säikähdin ihan hirveästi. Kun kannoin Rytmiä kotiin metsästä, ajattelin vain, miten kamalaa olisi, jos tämä olisi tässä. Se treeni meni muuten ihan hyvin. Pitää käydä keräämässä tänään kaikki merkit, jotka ovat yhä levällään metsässä.

Jee jee

Tein tänään testitottistreenit Haunisissa. Jussi ja Toivo olivat myös kentällä.

Ekassa setissä bh-kaavion seuruu kytkettynä, siis se puolikas. Jätin namikipon kentän aidalle. Hyvä ilmoittautuminen Jussille. Sitten Rytmi veti hyvässä vireessä koko pätkän, ja mulla oli kans tosi hyvä fiilis! Koiralla oli siis loisto tekemisen meininki, joskin yksityiskohdissa riittää hiottavaa: käännökset voisivat olla terävämmät, juoksussa se erkaantui musta vähän, joskin hitaassa kävelyssä skarppasi kiinni. Pysähdys oli hieno. Eli ei muuta kuin jee jee!

Tokassa setissä jäävät. Eka istuminen oli tosi nopea! Palkkasin siitä heti. Toka istuminen oli hitaampi, ja tein koko liikkeen. Maahanmenot oli buenot. Otin tokasta luoksetulon. Tuli hyvin eteen, mutta tarvitsi toisen käskyn sivulle siirtymiseen, koska jäi odottamaan palkkaa. Liikkeestä seisominen etenee hitaasti mutta tasaisesti, oli oikein hyvä sekin.

Kolmannessa setissä p.o. Jussin leikkiessä ja ottaessa liikkeitä Toivon kanssa. Hieman vilkuilua, mutta makoili rauhassa.

Otin vielä parkkiksella eteen istumista ja siitä sivulle siirtymistä.

Mennään Rytmin kanssa parin viikon päästä TKK:n bh-kurssille. Hyvä päästä treenaamaan erilaisten koirien kanssa. Trimmasin sitä tänään, siinä riittäis hommaa.

Mutta jäi älyttömän hyvä fiilis noista treeneistä!!!

Lepoa

Rytmillä oli revähdys oikeassa kintussa. Kipulääkkeet kehiin ja remmiliikuntaa seuraavat kolme viikkoa. Höh, just kun päästiin vauhtiin. No ei toi tottista ja jälkeä estä.

Eilinen peltojälki meni höhhöilyksi, ei siitä sen enempää.

Vastatuulta

Rytmi ontui eilen levon jälkeen oikeaa takajalkaa, ja koska en tajunnut ottaa asiaa heti vakavasti, juoksi se aamulenkillä tunnin irti kuin päätön kana. Ja ontuu tietysti taas. Sain huomisaamuksi ajan samalle eläinlääkärille, joka kuvasi Rytmin sen ollessa noin 1,5-vuotias. Saa tunnustella, katsoa ja arvioida ja mahdollisesti kuvata sen, näkisipähän ainakin, onko kyynärissä muutosta ja voiko se heijastua takajalkoihin. Rytmi nimittäin on ontunut aiemminkin, siksi se kuvattiinkin noin nuorena. Toivotaan, että on vaan joku venähdys.

Illan treenisuunnitelmaan tuli nyt sitten muutos. Mennään kuitenkin peltojäljelle, jos ei vaikuta kipeältä.

Nainen haki jännitystä elämäänsä

Ilmoitin Rytmin ABCD-otteluun. Katsotaan, tuleeko airiksista joukkueita. Ilmoitin Rytmin myös ensi syksyn luonnetestiin ja se sai paikan.

Kotipihatottiksissa tehtiin tänään jääviä. Kaikki sujui aika hyvin. Tein myös perusasentoon siirtymistä edessä istumisesta. Ilman käsiohjausta pompahtaa. Olen karsinut pomppausta myös seuraamiseen lähtemisestä. Nopeasti se kyllä korjaa kun vaan itse muistaa puuttua. Sai iltaruuan hyvästä paikallaolosta.

Airis ampaisi rusakon perään kesken tottistreenien

Tutuissa blogeissa on keksitty ratkaisu otsikointiongelmaan nimeämällä merkinnät biisien mukaan. Hyvä idea, mutta koska mun muisti on huono ja musiikkimaku aika rajattu, päädyin otsikoimaan tekstit jatkossa lehtijuttujen tapaan. Terävä kärki ja sitä rataa. Tykkään muuten tosi paljon tästä uudesta ulkoasusta.

Eilen oltiin Haunisissa tottistelemassa Heidin ja Jussin kanssa. Koitin ensiksi Rytmin kanssa noutojuttuja. Idea oli tehdä iskunoutoja, mutta en saanut tätä toimimaan. Pitää mietiskellä asiaa ensi kerraksi syvällisemmin ennen kuin ottaa kapulan ja koiran kentälle. Tein kapulan pitoa, tässä Rytmi tuppasi valahtamaan lonkka-asentoon. Yritetään korjailla.

Tokassa setissä seuraamista. Oli kivassa täpäkässä vireessä. Aukesi kuulemma oikealle käännöksessä käännöksen jälkeen - itestä tuntui, että kääntyi hyvin. Täyskäännöksessä voisi käyttää takapäätään tehokkaammin ja yritin imutuksilla sitä. Nakin kanssa koiralta vaan katoa mun mielestä ajatus eikä se tajua tekevänsä jotain, joten en tiedä, onko se ratkaisu.

Paikallamakuuseen mentiin hyvän ilmoittautumisen kautta. Kentälle meni juuri berni ihmisjoukon kanssa, ja mietin vähän, onko nyt viisasta ottaa Rytmin remmi pois, sillä se oli kiinnostunut bernistä. No, hyvin se siellä makasi Epun treenatessa. Ei vinkumista, muutama vilkaisu kylläkin. Kun menin koiran luo, otin sen ylös ja seurautin ennen palkkausta. Seurasi tosi hyvässä vireessä po:n jälkeen.

Neljännessä setissä eteenmeno. Kun vein koiran kanssa kippoa reunaan (Rytmi ei ollut käskyn alla), kentän kulmasta vilisti rusakko. Rytmi ampaisi perään, mutta palasi varsin nopeasti takaisin ja teki oikein buenon eteenmenon. Tosi mahtavaa, ettei se ole sen riistaviettisempi. Tehtiin lopuksi vielä metristä hyppyä.

Otin salasanasuojauksen pois blogista.

Maastossa vapun alla

Tänään oltiin Heidin ja Jussin kanssa pellolla. Rytmi kävi ensin esineruudussa (30x50), jonka takakulmissa esineet. Haki koneena molemmat, toka esine oli muuten Jussin kännykän autolaturi. Johto vaan roikkui suupielessä. Hienoa!

Sitten testattiin peltojälki. Alussa olin hukassa, ja koira pääsi pyörähtämään. Oikea rytmi löytyi kuitenkin molemmille, meni löysällä liinallakin. Ja osasin ohjata eli puutuin heti kun skippasi. Sain Rytmin jäljestämään kauniisti askeleet juuri ennen keppiäkin, jee. Kaunis ilmaisu.

Rytmi ja Toivo tykkäävät toisistaan kovasti, pääsivät taas rallattelemaan.

Pari kuvaa viime viikolta

Kaunis ja viisas

Rytmin kanssa vietettiin kiva treenipääsiäinen. Eilen oltiin airiskamujen kanssa maastossa. Olen päättänyt tänä kesänä panostaa treenien suunnitteluun. Joka kerta pitää olla selvillä, mitä osa-aluetta treenataan. Susan vinkistä jäljellä oli tällä kertaa teemana kestävyys. Tein pitkän jäljen (400-500 m) kahdella kepillä. Vanheni 1,5 h. Ihan lopussa vielä uutena hiekkatien ylitys. Jana hajosi vähän, mutta poimi itsenäisesti jälken kuitenkin (ensi kerralla treenaamme siis janaa!). Rytmi jäljesti h i e n o s t i ! Intensiivisesti ja jäljen päällä. Siistit kulmat. Vau! Ekalla kepillä meni jäljensuuntaisesti maahan, hyvä. Juuri ennen tien ylitystä stoppasi kuin seinään ja kiepsahti ympäri. Myöhemmin näin peuran jäljet hiekkatiellä, riista siis haisi siinä. MUTTA jatkoi jäljellä, huippua. Tiellä meni vähän hukkaan, meinasi lähteä lopulta kipittämään tietä. Lähetin uudestaan siitä, niin hiffasi sitten jäljen jatkuvan tien yli. Tosi hyvä harjoitus!

Esineruudussa Rytmi kävi jäljen vanhentuessa. Kaksi kaistaletta. Ekassa esine perukoilla, toisessa aika edessä. Molemmat meni hienosti, mitä nyt toisessa ehti kelata hetken, että näinkö pian tää nyt löytyikin. Treenien jälkeen pääsi rallattamaan Jessen ja Toivon kanssa. Erityisesti serkun kanssa juoksemisesta näytti nauttivan. Oli muuten väsynyt tyttö kotona, pitkä jäljestys vei puhdin.

Tottiksissa lauantaina Rytmi teki ilmoittautumisen, ok, paikallaolon, jossa vinkui ja jäävät, ok, sekä kapulan pitoa, ok.

Hyvä meininki

Nyt alkaa olla taas oma treenimotivaatio kohdillaan. Mieli askartelee vaan koirajuttujen parissa.

Korkattiin tällä viikolla esineruutu. Rytmi haki hienosti 50 metristä yhden esineen, joutui vähän tekemään töitä perillä eikä luovuttanut. Hyvä homma.

Tänään oltiin maastossa Susan, boksereiden ja yhden lotkon kanssa. Esineruudussa jälleen sama homma, Rytmi haki yhden. Jätin pikkukengän kannon päälle, ja joutui taas perillä haeskelemaan. Palautti tosi upeasti ja vauhdilla taas.

Metsäjälki oli noin 200 m, vanheni 1,5 h, neljä keppiä. Hyvä jana ja hyvin pysyi jäljellä. Meinasi kiihdytellä, mutten itse nostanut vauhtia. Kolmannella kepillä arpoi hiukan ilmaistako vai jatkaako jälkeä, mutta päätti ilmaista ennen kuin olisin puuttunut. Susalta sain vinkit pidentää jälkeä ja ilmaisuja voisi yrittää korjata suoraksi, nythän Rytmi melkein aina kiepsahtaa 180 astetta.

Ensi kerralla siis pitkä jälki kahdella kepillä ja esineruutuja kaksi kaistaletta ja kaksi esinettä.

Huomenna piiiitkästä aikaa kimppatottiksiin. Odotan innolla. Jotain me on tässä himassa tehtykin ja ihan kivasti sujuu.

Kevät saa alkaa

Rytmi kävi eilen ekaa kertaa jäljellä tänä vuonna! Muhi reilut puoli tuntia, koska en malttanut odottaa kauempaa. Rytmi oli tietenkin aivan täpinöissään. Lyhyt jana ok, kolme keppiä, jotka ilmaisi kiepsahtamalla 180 astetta, keppi suuhun ja meni maate. Hyvä hyvä tyttö. Pikkuhiljaa on palauteltu tottistakin. Pitää vaan jatkaa siitä, mihin on jääty. Kyllä me täältä vielä noustaan. ABCD-ottelu olisi kesäkuun alussa, uskaltaiskohan sinne mennä koittaa...?

Hajatuksia

Menetin jo marraskuussa intoni treenata kokonaan. En saa kunnolla otetta tottiksen vääntämisestä (tuo verbivalinta kertonee jotain asenteestani), vaikka Rytmi hommasta tykkääkin.

Koin vuodenvaihteessa ilmastoherätyksen, joka on vienyt kaiken energiani. Koiranjalostus on alkanut tuntua minusta vastenmieliseltä ja turhalta touhulta, koska siihen liittyy elämän kannalta liikaa ikäviä asioita. Airisten terveystilanne on karmiva. Ja Rytminkin ihon kanssa on ollut vaikea talvi, kaikesta pakkasesta huolimatta.

Työt alkavat ihan kohta. Kunhan lumi sulaa, pääsee taas jäljestämisen ja ruutuilun kimppuun. Ehkä tottismoottorikin hyrähtää sitten käyntiin? Kesäleirille aion lähteä tänä vuonna yksin.

Kaamos

Melkein pari kuukautta on vierähtänyt totaalista hiljaiseloa. Ihmisen pitäisi aina pystyä elämään pimeät kuukaudet näin: nukkuen, syöden, lukien, kutoen. Olen ottanut viimeisistä kotiäitikuukausista kaiken irti enkä jaksanut pakottaa itseäni mihinkään. Lunta on niin paljon, että Rytmi on päässyt mieluisiin vetohommiin. Treenaaminen Rytmin kanssa on kuitenkin ollut jäissä. Sen huomaa kotona, koska Rytmi on ottanut tavakseen hiipiä leikkihuoneeseen (ainoa koirilta kielletty paikka) hakemaan jonkun lelun ja tulee sitten esittelemään sitä pureskeltuna. Omatunto naputtaa. Hannun tottikset pyörähtää käyntiin parin viikon päästä onneksi. Olen jättäytymässä pois Suskin ryhmästä, kun tuntuu, että tällä treenimäärällä ja motivaatiolla siellä ei kannata käydä. Sitä paitsi työt alkavat pian (apua!) enkä työpäivän päälle aio keskittyä muuhun kuin lapsiin.

Ai niin. Rytmi suoritti MH-luonnekuvauksen marraskuussa hyväksytysti ja todisti sielläkin olevansa loistopiski! Se olisi luonteensa puolesta ollut tosi hyvä äitikoira.