Pellolla

Rytmi ja Maisa-sisko kävivät aamulla pellolla jäljestämässä ja sen jälkeen vähän riekkumassa joella. Tein Rytmille suoran, jossa joka askeleella 1-2 palkkaa. Hyvää oli, että lähti innolla jäljestämään (vrt. edellinen kerta pellolla) ja kuono ei noussut. Vauhtia oli silti liikaa ja välillä ajoi pätkiä sivussa.

Maisa sen sijaan on luonnonlahjakkuus. Söi paalulta kaiken, tarkasti joka askeleen tosi rauhallisesti ja söi makkaroita. Hyvä Maisa!

*muoks* Muutama juttu jäi kirjaamatta. Alusta oli aika kova ja savinen. Rytmin jälki ei juuri viittä minsaa kauemmin vanhentunut - vanhentamalla vois haju "painua"? Söi makkaranpaloista ehkä kaksi. Mitä enemmän liina kiristyy, sitä enemmän koira rynnisi. En siis uskaltanut puuttua nyppäämällä tai muuten, sillä pelkäsin, että katkaisisi homman (vrt. se edellinen peltokerta). Jäljestämisen ohjaaminen on musta vaikeaa.

Kuvat: Kirsi Elo

Helatorstain treenit

Pipsa-airis ja Jutta sekä Neela-walesi ajelivat meille aamutreeneihin. Tehtiin kaikille tytöille jäljet ja tallottiin kaksi kapeaa ruutua. Koiria hakiessa naapurin collikat tulivat vastaan, onneksi törmättiin! Jos en olis varoittanut, olisivat meidän makkarat löytäneet parempiin suihin...

Jutta teki Rytmille kaaren mallisen jäljen polulta takaisin polulle. Jana oli hyvä, vaikka vähän pyörikin heti sen jälkeen kun oli löytänyt jäljen. Meni alussa korkeammalla nenällä, mutta rauhoittui loppua kohden. Ei kyllä syönyt makkaroita kuin vasta lopussa. Tällä jäljellä oli pituutta puolet enemmän kuin edellisillä. Pituus oli hyvä, sillä tarkensi loppua kohti. Ei oo ennen mennyt nenä noin korkealla. Pysyi kuitenkin koko ajan jäljen päällä. Pitäisi päästä pellolle seuraavaksi tarkkuustreeniin.

Ruudussa Jutta vei oman esineensä, pienen tarrarullan parinkymmenen metrin päähän. Rytmi juoksi esineelle, nosti ja pudotti, kävi pyörimässä taaempana ja juoksi takaisin. Jutta kävi heiluttamassa, minkä jälkeen uusi lähetys. Toi se sen mulle sitten heti, mutta huomasin, ettei tuntunut kova tarrarulla neidistä mieluisalta suussa. Hyvä luovutus kuitenkin. Toisessa ruudussa Rytmi haki takalinjalta asti kumikiekon. Eteni nätisti taakse, teki siellä jonkun aikaa töitä, juoksi suoraan luo. Hyvä tyttö!

Veti vielä hepulit pellolla Neelan kanssa. Rytmillä on hauska ilme, aina kun joku suostuu sitä jahtaamaan. Kusti-poika kävi Pipsan kanssa lenkillä. Ei puhettakaan muuten, että edes miettisi tiukkojen airisnarttujen astumista. Lauhkeat collie-neidot onkin sitten toinen juttu, Kustilla on nyt lähestymiskielto päällä...

Mmmmm... ihana sohva...

Kiva päivä ja hyvä arvostelu

Käytiin Rytmin kanssa Salossa ryhmänäyttelyssä. Taas tuli JUN H, mutta myös perusteellinen arvostelu. Ja uskaltauduin Rytmin kanssa kehään itse eikä ollut ees paha rasti.

Tuomari Maija Mäkinen: 11 kk. Vielä kesken kehityksen oleva juniori, jolla hyvät rungon mittasuhteet & oikea sukupuolileima. Hyvä pää, oikea-as. korvat, kauniit silmät, hyvä purenta. Hyvä kaula. Rungoltaan vielä kehittymätön. Ed. kevyt & kapea. Sop. luusto. Tasapainoiset kulmaukset. Hieman luisu lantio & alaskiint. häntä. Hieman löysät välikämmenet. Liikkeessä pehmeä selkä. Liikkuu hyvin sivusta mutta kapeasti edestä ja takaa. Hyvä karva. Hieno suora häntä. Miellyttävä käytös. Tarvitsee aikaa.

Mennään vielä iltajäljelle kunhan tästä palaudutaan. Rytmi käyttäytyi taas hienon varmasti ja rauhallisesti vilskeessä ja on nyt tietty ihan poikki.

ONNEA ELSALLE VALIOITUMISESTA! Ja kiitos airisväelle hyvästä seurasta!


Kuvat: Virpi Suikkanen

Uutisten aikoihin alkoivat Rytmin energiavirrat eli Kustin kiusaaminen olla siinä mallissa, että mentiin metsään iltasapuskoille. Tein Rytmille loivan salaman muotoisen jäljen polun lähelle ja lähetin jäljelle siitä polulta. Matkaa viitisen metriä. Ei moittimista, vaikka ei ollutkaan niin tarkka kuin eilen. Kulmat meni tosi hyvin eikä vauhtia ole liikaa. Jossain kohtaa pyörähti taaksepäin syömään makkaraa eli kyllä nekin sille jotain siellä merkitsee, mikä on hyvä juttu.

Rytmi, je t'adore

Aamulenkillä tein molemmille jäljet metsään. Kustihan on ex-nirso nyk. ahnesika kastraation ansiosta. Se pelittikin liikuttavan tarkasti, koska söi tasan jokaisen satunnaisen makkaranpalan. Hyvä jätkä!

Rytmin jälki oli suorahko, lopussa melkkis 90 asteen kaarto vasempaan ja neu-rasia loppupalkkana. Myötätuuli. Otin sille pienen janan eli lähetin käskyllä "etsi jälki" kolmisen metriä ennen jälkeä. Ihan kuin se ois aina tehnyt sitä. Eteni suoraan, imaisi jäljelle oikeaan suuntaan, nakutti tosi tarkasti kaikki kumpareiden kierrot sekä loppukulman. Tosi taitava! Pitää kehittää sille aina jotain uutta joka jäljelle. Hyvältä kyllä näyttää!

Sitten hehkutusosuus. Täällä on kuuma! Jos ei huomenna olis näyttely, niin nokka näyttäis uimarannalle. Loppupäivä menee siis Rytmiä viimeistellessä. Mutta mikäs on tehdessä, kun grillissä muhii tandoor-kana, sitrus-korianteri-chili-marinoidut jättikatkaravut ja tietty maissi. Ja tulinen makkara. Mukavaa, kun ruoka- ja lapsihuolto pelaa, ja voi itte keskittyä koiriin ja olemaan raskaana.

Lukan kanssa

Kuva: Laura Heinonen

Lukan ja Lauran kanssa aamutreenit: ruutua ja jälkeä. Tuli paljon uusia juttuja! Ja Luka on kiva leikkikaveri, hyvin juoksuttava herrasmies.

Tallottiin ruutu n. 15 x 40 metriä, keskellä piti ylittää kaatunut puu ja takana risukkoa. Luka kävi ensiksi. Rytmillä oli esine oikeassa takakulmassa, ja lähetin sen oikeaa reunaa pitkin. Se jäi kuitenkin pyörimään etualalle, jossa Luka oli juossut. Jouduin lähettämään syvemmältä uudestaan, kävi se lopulta sen etsimässä. Eikä tiputtanut vaan antoi hyvin käteen. Vieraan koiran hajut olivat uusi juttu, ja olen tyytyväinen siihen, ettei lähtenyt moikkaamaan Lukaa vaan teki hommia!

Laura talloi Rytmikkäälle jäljen, jossa oli hyvin pituutta verrattuna siihen mitä on tehty, nameja siellä täällä, kaarroksia, jopa pienen polun ylitys. Rytmi selvitti tosi hyvin. Jatkossa jätän palkan päähän maahan, koska nyt kääntyi mun puoleen ennnen loppua. Ja otan namirasiat pian jäljelle.

Se UI!

Tänään tehtiin hiekkakuopilla ruutua. Mutta tärkein ensin: Rytmi ui ekaa kertaa! Kusti näytti hienosti mallia, ja niin Rytmikin sitten uskaltautui pari kertaa kepin hakuun niin, että uimalla piti tulla pois. Musta olis vallan upeeta, jos Rytmistä sukeutuisi vesipeto.

Ennen lenkkiä siis ruutu hakkuuaukealle, 20 x 50 metriä. Rytmille ekaa kertaa vieras esine, johon en ollut koskenut. Kirsi vei pienen pehmolelun takalinjalle, ja lähetin koiran. Lähti hakemaan, mutta saikin sitten päähänsä juosta Kirsin autolle katsomaan, tulisko Maisa kans. Kutsuin pois ja lähetin ruudun etuosasta uusiksi. Joutui vähän hakemaan, mutta löytyihän se, ja luovutus oli ihan nätti. Se seisoi takalinjalla hetken ja kattoi mua, en ole varma, oliko esine jo silloin suussa, ja odotti ehkä sitä "hyvää"?

Kuvat ovat Kirsin ottamia!

Ps. Jos joku tietää, miten ihmeessä saisin tekstiä noiden kuvien väliin, niin kertoa saa. En jaksa enää koittaa.

Ruutuu ja jälkee

Parin viikon tauko on taukoiltu, tiedä sit, tarvittiinko sitä edes.

Tänään lenkillä tallasin pari kaistaletta metsään ja jätin niihin sen kummemmin huitomatta tai hetsaamatta esineet. Ekaan n. 60 metriin "uuden" esineen eli vauvan pikkuruisen villahanskan. Rytmi risteili hyvin ruudussa edeten taakse asti, bongasi esineen ja juoksi suoraan luo. Hyvä luovutus ja leikkipalkka.

Tokaan kaistaleeseen pistin pikkulehmän 30 metriin ryteikön taakse laskevaan rinteeseen, jonne en nähnyt itse. Vähän jännitystä. Rytmi kävi juoksemassa siellä päin ja palasi mun luo. En reagoinut, ja lähti uudestaan. Sai tehdä jonkun aikaa töitä, ennen kuin näin juoksevan kohti esine suussa. Hyvä! Tuli luo, tipautti maahan eikä suostunut antamaan käteen vaikka koitin leikittää ja vaatiakin. Ei suostunut ottamaan suuhun koko lehmää, en tiedä mikä oli. Leikitin sit kuitenkin, oli vähän ponneton ja väsynyt (?).

Iltaruoka metsäjäljen päästä. Aika lyhyt, suora, nousevassa maastossa. Nyt se AJOI. Nätisti, kuono koko ajan maassa, vauhdilla. Alitti yhden puunrungon, jonka mä olin siis ylittänyt. Meidän takapelto on nyt poissa pelistä, joten eiköhän siirrytä metsään vaan, ja tehdään peltoa aina kun on mahis.