Konstan kanssa kentällä

Helle karkotti kentältä kaikki muut paitsi ahkerat Konstan ja Rytmin ;)

Mulla oli uusi patukka, mutta ei se kiinnostanut Rytmiä, kun se ehti bongata eteenmenon namikipon, jonka olin antanut Eijalle. Pistin siis kipon kentän laidalle, niin sepäs sai neitosen seuraamaan vietikkäästi ja tarkasti. Tein käännöksiä, pysähtymistä, temponvaihdoksia, kaikki meni hyvin! Myös liikkeestä maahan, sekin on oikein vauhdikas liike taas, ihanaa.

Rytmi hyppäsi 80-senttistä estettä ja kiipeili loivaa A:ta. Ens kerralla koitetaan jyrkkää.

Rytmi oli myös paikallaolossa, nousi puolen minuutin jälkeen, karjaisin rumasti. Sen jälkeen pysyi pari minuuttia ja näytti rauhalliselta. Tätä treenattiin illalla lisää kotipihassa.

Tehtiin pari lyhyttä luoksetuloa, asento oli tosi hyvä, sekä eteenmeno. Sitten pariskunta pääsi pulahtamaan ja rellestämään lyhyesti. Ens viikolla on laatutreffit tiedossa saman airismiehen kanssa. Mää ja Rytmi tykätään Konstasta kovin molemmat ;)

Metsässä

Oltiin airismaisella kokoonpanolla (neljä + vehnä) metsätreeneissä eilen aamulla. Rytmi teki ruudussa kymppisuorituksen yhdellä esineellä. Jäljellä neljä kepiä, joista nousi kolme. Jäljestäminen meni paikoitellen korkealla nenällä juoksenteluksi, etenkin kuivalla kallioisella alustalla. Kulmat menivät silti siististi, mutta jäljestämisestä jäi huono maku.

"Kyllä se kotona osaa"...

Nimittäin jäävät liikkeet. Jäi niin paljon kaivamaan tuo aamuinen, että jatkoin treenejä kotona. Eikä mitään ongelmaa. Siis täh. Mistäköhän se epävarmuus kentällä syntyy?

Tottista

Kolme airista, yksi mustis ja yksi vehnänalku paikalla. Rytmi teki ensin pelkän eteenmenon, johon sain Marja-Riitalta kullanarvoisia neuvoja. Jatkossa niillä.

Toisella kertaa Rytmi sai olla paikallaolossa, kun Erkki treenasi. Tämä on parantunut paljon!

Kolmannessa setissä teki patukalla hieman seuruuta käännöksineen ja henkilöryhmän. Saalispalkalla Rytmin sivulletulo ja seuraamisen alku ovat tahmeita. Parantaa meininkiään kun seuraaminen jatkuu. Pitää tehdä namilla pelkästään sivulletuloa ja yrittää palkata myös seuruusta jo parin askeleen jälkeen, en mä noihin muuta keksi.

Tehtiin vielä esteitä (teki hyvin) ja yritettiin liikkeestä maahanmenoa. Jäävistä mulla on nyt todella tuskainen olo. Olen pilannut ne liikkeet. Irtoliikkeinä ne sujuvat hyvin, mutta jos sen pitäisi olla mun sivulla ja tehdä kumpaa tahansa, ei tuu mistään mitään. Plääh, plääh, plääh! Erityisesti harmittaa se, että liikkeestä maahanmeno oli joskus sillä kiva reipas liike, miten siihen pääsisi takaisin?

Juhannuksen jälki

Rytmi ei saanut illalla ruuaksi muuta kuin Inkerin puuron jämät tämän aamun jälkeä silmällä pitäen. Jälki vanheni tunnin, oli verrattain pitkä, sillä oli kolme kulmaa, viisi keppiä ja yksi metsätien ylitys. Kun kävelin pois jäljeltä, tajusin liian myöhään ylittäneeni sen, kun kävelin sitä metsätietä pitkin. Ajattelin, että vaikeaksi meni, mutta kokeillaan.

Eteni janalla suoraan ja poimi jäljen oikein. Sillä oli aikamoinen vauhti päällä! Pysyi hyvin lähetyksissä, mutta ampui jäljelle kuin raketti. Ekan kepin hajun poimi jäljen sivusta, etsi ja ilmaisi hyvin. Kulma meni hyvin, mutta sillä metsätien ylityksellä olisi lähtenyt tietä pitkin, tämä oli ihan liian vaikea. Avitin sitten lähettämällä metsään. Toinen keppi oli siinä lähellä, meni sen yli. Kolmannen ja neljännen nosti upeasti. Edelleen meno oli vauhdikasta. Kaksi kulmaa vähän yli, mutta selvitti itsenäisesti. Viimeisellä suoralla malttoi mennä normaalivauhtia. Oli tarkka ja nosti vikan kepin upeasti. Hyvä tyttö! Käveltiin jälki vielä yhdessä, kun keräsin merkit pois. Tällä reissulla nosti sen metsään jääneen kepin.

Nyt juhannuksen viettoon! Kusti on Henkan porukoilla, koska kokoonnumme mun perheen kanssa yhteen. Kaikilla on koiria, kaikki eivät tule juttuun (siis koirat ;), joten helpompaa näin. Rytmi pääsee leikkimään Jeri-käppänäpojan kanssa ja nukkuu yön autossa. Otan jossain välissä tottista, jos sais paikallaoloon hoffeja kaveriksi.

Keskiviikkona oli airisporukan grilli-ilta ja mukavaa oli. Meillä on ihana treeniporukka. Hyvää juhannusta kaikille!

Täydellinen esineruutu

Oltiin Inkerin ja koirien kanssa aamulla ruutua tekemässä, se oli 50 m syvä, 30 m leveä. Jätin vasempaan takanurkkaan pienen kangaslompakon ja oikeaan reunaan, suht' eteen, pienen villalapasen. Kusti haki ensin hienosti lähiesineen.

Lähetin Rytmin suoraan kohti esineitä, ensin oikeaa reunaa ja sitten vasempaa. Molemmat löytyivät nopeilla, suorilla pistoilla. Palautukset täydelliset. Olen todella tyytyväinen.

Rytmi teki jo viime vuonna ruudussa hyvin hommia. Leirillä tajusin, että motivaatiota sille pitää silti rakentaa lisää. Nyt meno on parantunut entisestään, ja ruutu olisi toden totta jo koevalmis. Näitä treenejä jatkan hyväksi havaitulla kaavalla: kaksi treeniä kolmesta on helppoja, ja sillä kolmannella treenataan jotain haasteellisempaa, useaa esinettä, vaikeaa maastoa tms.

Tottis

Oli iso lössi airiksia taas paikalla! Meillä on kyllä kiva porukka, kenelläkään ei tainnut taaskaan olla kiire kotiin.

Rytmi teki ensin henkilöryhmää. Kahdeksikko ja pysäytys. Tosi bueno.

Toisen kerran otin sen autosta paikallaoloon. Pysyi hyvin tähän asti pisimmän suorituksensa, joka ei ollut pitkä. Tässä mulla on suunnitelmana alkaa tehdä erittäin selväksi, että sieltä EI nousta, prkl.

Kolmannessa setissä teki eteenmenon namikipolle, ihan jees. Sitten hyppyä. Kun lisäsin yhden palasen, kolautti siihen koipensa ja seuraavalla hypyllä ponnisti liian takaa, jäi mahasta kiinni ja ulahti. Mietin että voi shit, mutta ei näköjään haitannut tuo yhtään, koska hyppäsi reippaasti heti sen jälkeen. Ei siis ole liian pehmeä, kuten vaikkapa Kusti, joka olisi moisen kokemuksen jälkeen kiertänyt kuukausia koko hökötyksen kaukaa.

Sitten yritettiin liikkeestä istumista, jota olen hinkannut kotona koko viikon. Kentällä se sujuu tahmeasti jos lainkaan. Kai se on vaan epävarma siitä mitä pitää tehdä, mikä on kyllä hassua. Pitää kehittää joku järkevä etenemissuunnitelma tähän.