Meillä on ollut tuhat rautaa tulessa, ja Rytmin suunnitelmallinen eteenpäin vieminen on ollut paitsiossa. Ollaan lähinnä leikitty ja haettu metsästä esineitä. Niin, se siis onnistuu jo, tuo lelujen lisäksi esineetkin. Lisäksi se etsii sinnikkäästi, jos ei heti löydy. Jäljen ilmaisut on myös aloitettu eli maahanmeno namirasialla. Siinäkin Rytmi on hienosti jyvällä. Tottisrintamalla jumittaa, sivulletulokin on vähän ruosteessa.
Tutustuttiin naapurin collieihin, ja onkin kiva juttu, että lähellä on kivaa koiraseuraa. Varjopuoli tässä on, että Rytmi ryntäisi sinne aina, kun sieltä kuuluu haukkumista. Sehän on supernäppärä avaamaan ovet ja läksi sinne kerran eteisestä ihan omatoimisestikin... Eli ei voi enää pitää omassa pihassa irti - äärimmäisen rasittavaa! Aitaprojektia siis pukkaa, ja ulko-ovi pysyy takalukossa.
Kaikki vieraat ihastuvat Rytmiin eikä ihme. Tänä viikonloppuna täällä pyörii oman lisäksi kaksi muutakin vauvaa. Kustia ahistaa, mutta Rytmi makoilee selällään kaiken hulinan keskellä. Se osaa ottaa kaikkialla ja kaiken niin rennosti. Kuitenkin ihan tulessa, kun jotain tehdään. Täydellinen, viisas koirani! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti