perjantai 12. kesäkuuta 2009

Kaahotusta jäljellä

On tää blogi hyvä. En varmasti olis muuten aamulla irronnut jälkihommiin, mutta kun suunnitelma oli kirjattu tänne, niin pakkohan se oli. Eli aamulenkin alussa tein molemmille sekopäille jäljet, jotka saivat muhia lenkin ajan eli 45 min.

Kustin jälki oli sille hankala, sillä vähensin radikaalisti nameja. Se hyöri väkkäränä ja tarkasteli joka suuntaan. No, hauskaa sillä oli joka tapauksessa, etenkin loppupalkalla.

Rytmin lähetin 10 metrin päästä (hullu minä, pikkasen vois edetä rauhallisemminkin näissä edistysaskelissa). Hienosti eteni ja kääntyi heti taas oikeaan suuntaan jäljestämään. Olin tehnyt aika kiemuraisen jäljen ja olin ite ihan hukassa missä se meni, joten annoin koiran vaan mennä. Se ohitti pari metriä vasemmalta yhden ja ainoan namirasian (plääh!) mutta tiukka kaarre ennen loppupalkkaa sujui mainiosti. Jouduin käskyttämään maahan - odotin siis hetken, josko olis itse honannut. Makkaroita oli hyvin harvakseltaan enkä huomannut, että olisi syönyt ainuttakaan.

Motivaatio on kohdallaan, mutta tarkkuutta tarvittaisiin lisää. Jos makkarat ei siihen auta, pitäiskö lisätä niitä NEU-rasioita vaan rutkasti pitkin jälkeä vai mitä tehdä? Pitää miettiä.

Nyt auton nokka suuntaa kohti Mäntsälää ja huomenna meen ihailemaan airisten ja muiden tottiksia ABCD-otteluun.

TSEMPPIÄ AIRIKSET!

Ei kommentteja: