Rytmiläisen kanssa kun on tuota noutoa rakenneltu, niin tajusin, ettei olla tehty yhtään kapulan heittoa niin, että koiran pitää olla paikoillaan. Tätä siis. Mun mielestä on aika uskomatonta, että muutamalla toistolla se sai ideasta kiinni: istui kauniisti mun vieressä, kun kapula lentää vauhdilla nenän edestä. Miten fiksu se voi olla? Sen kanssa on uskomattoman kiitollista puuhailla!
Lisäksi Rytmi hyppäsi estettä (jos sinne toko-kokeeseenkin pitää kerran tähdätä ;), seurasi ja makoili paikallaan. Täyskäännöstä pitäisi treenata ihan simona. Tekis niin paljon vaan mieli treenata kaikkea koko ajan, ihanaa kevät ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti