Rytmi teki yhden meidän perustreenin janoineen ja keppeineen. Tästä palaute oli, että jälkeä voi alkaa huoletta pidentää. Eka keppi kauemmas janasta, jotta koira pääsee oikeasti jäljestämisen makuun eikä homma rikkoudu heti alkuun. Tosi hyvä vinkki, koska mulla on keppi ollut aina heti alussa "palkkana" janasta. Toisinkin voi tehdä. Kristiina kertoi myös, että jäljen lopulla tietä lähetessä kisoissa on monesti vielä suora kulma, josta jälki jatkuu tien suuntaisesti, jos jäljen tekijä tarvitsee pituutta jäljelle. Näitäkin voi siis treenata.
Jälkiryhmä oli niin suuri, että ekana päivänä Rytmi ei muuta tehnytkään. Seuraavana aamuna tehtiin Rytmille neljän janan treeni. Ei se varmaan ikinä ole tehnyt niin pitkää janaa. Hyvin parani kerta kerralta. Kristiina oli myös sitä mieltä, että jos koira ottaa takajäljen, se pitää katkaista alkuunsa. Olen antanut Rytmin tarkistaa itse pitkälle, mutta Kristiina suositteli tähän tiukkaa ohjausta - näin tapa kuulemma karsiutuisi pois.
Iltapäivällä oli vielä koko porukan yhteiset esineruututreenit Eilan johdolla. Esineruutu oli täysikokoinen, ja siellä oli kolme vierasta esinettä. Haetutin Rytmillä yhden, lähetin vasempaan takanurkkaan, mutta toi esineen oikeasta takanurkasta. Hyvä luovutus. Jätin tähän, koska olin niin tyytyväinen, että toimi vieraassa paikassa ja isolla alueella. Tosin, ehkä me voitais edetä treeneissä rohkeamminkin. Tää on ainaista tasapainottelua.
Oli hienoa nähdä Aarne ruudussa. Se oli ihan huikea. Kiitos kaikille hienosta leiristä!
PS. Ai niin, Rytmi murtautui lauantai-iltana ulos kevythäkistä ja avasi pari ovea yksin jäätyään ja juoksi mun perässä takkatulen ääreen alueen toiseen päähän... Tämä on näköjään sen oma leiriperinne, koska kesäleirillä se juoksi mun perässä tottiskentälle karattuaan häkistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti