Tehokasta

edit. pari tuntia myöhemmin. Rytmin jälki oli tänään pettymys, otti takajäljen, meni paikoin korkealla nenällä, kepit jäi (kaksi kolmesta), lopussa pieni osuus pellolla, alkoi hyvin, mutta säikähti, kun itse läsähdin ojaan ja homma levisi aivan käsiin, voi voi voi... Halusin lopettaa johonkin mukavaan, niin sai irtoilmaista yhden kepakon. Ruudussa toimi hienosti, sai hakea yhden esineen takaa. Kusti-poika haki pienen avittamisen jälkeen myös yhden esineen ja jäljesti tyylilleen uskollisena poukkoillen. Kiitos Heidille treeniseurasta!

Esteri, tänään 7 kk, sai hajustaa jälkikepit aamupuuroa syödessä. Kohta tyttö unille, ja äiti ja koirat metsään...

You're the first thing and the last thing on my mind

Virpi ja Sylvia-pentu tulivat tänään treeneihin, kivaa ettei tarvinnut tottistella ihan keskenään. Rytmi teki ekaksi luoksetulon, siitä seuraamista kaikkine käännöksineen ja henkilöryhmää Virpin lasten avustuksella. Palkkasin ryhmän keskellä, kontakti ei tippunut ollenkaan, hienoa. Tuomarin tervehdyksissä pysyi aloillaan palkatta, jee.

Toka setti aloitettiin kokeilemalla A-estettä, matalaa ja loivaa versiota. Rytmi meni namin avustuksella reippaasti. Lopetin kahden kerran jälkeen. Sitten treenit lähti alamäkeen.

Liikkeestä maahanmeno meni irtoliikkeenä ja ekalla kertaa myös sivulla hyvin. Sen jälkeen meni epävarmaksi, meinasi mennä muttei mennyt tai istui. Virpi sanoi, että käytän ihan erilaisia äänenpainoja tässä. Siinäpä se syy onkin. Yritin sanoa aina samalla tavalla ja lopettaa onnistumiseen, mutta vaikeaa oli. Seuraavaksi kaivoin esille kapulan. Tein pelkkää pitoa sekä sitä, että kapula jää mun ja koiran väliin, josta sen käskyllä pitäisi nostaa, kantaa ja tuoda se mulle. Rytmi meni jostain syystä koko ajan vaan haluttomammaksi, teki se kyllä, mutta iloisesta suorituksesta ei voi puhua. Pito-ote oli aika surkian löysä. Plääh.

Koska toinen setti meni miten meni, halusin ottaa sen vielä kerran kentälle. Rytmi teki ensin paikallaoloja, joissa kesti hyvin mm. lasten juoksemisen vierestä. Ei noussut kertaakaan, hyvä juttu. Sitten vielä perusriehumista patukalla, tykkäsi kovin. Ja ei kun autoon.

Ostin sille kumifrisbeen, se oppi äkkiä ottamaan koppeja loikkaamalla.

Janatreenit

Tallasin Rytmille jälkeä metsätien molemmille puolille, kummallekin puolelle kaksi keppiä. Lähetin siis jäljelle neljästi idealla lähetys -> keppi -> pois jäljeltä. Lähetysmatkaa oli 5-15 metriä. Rytmi oli tosi pätevä: ei ottanut takajälkeä ja kaikki ilmaisut superhyviä. Ekalla ja vikalla lähetyksellä tarkasti toisenkin suunnan, mutta kääntyi itse oikeaan. Wau. Kivaa, kun ollaan molemmat jäljestyksestä yhtä huumassa!

Epulis

Madotin koirat toissapäivänä, ja huomasin Kustin etuhampaiden välissä jotain ylimääräistä. Eläinlääkäri poisti epuliksen tänään nukutuksessa ja hammaskivet samalla. Pitää alkaa pitää parempaa huolta Kustin hampaista, kun sille kertyy hammaskiveä helposti... Olenko ihan vanhanaikainen, kun en ole halukas harjaamaan koirien hampaita? Ajattelin antaa sille jotain dental sticksejä säännöllisesti ja rapsuttelen kivet pois trimmauksen yhteydessä.

Huiput maastotreenit

Saatiin Jutta ja koirat meidän treeniseuraksi. Esineruudussa Rytmi haki huippuhyvällä motivaatiolla huippuhyvin kaksi esinettä. Se oli ekan jälkeen ihan meiningeissä tokalle, hieno homma! Nyt sillä on siis käsitys, etteivät työt lopu ekaan! Kusti haki taas upeasti yhden.

Kustin jälki meni ihan sekoiluksi, tein sille liian pitkän ja namejakin oli liian vähän. Selvitti kuitenkin, mutta olihan sohlaamista. Aloin opettaa sille keppejä erikseen, jotta saadaan senkin jälkitreeneihin lisää palikoita.

Jutta talloi Rytmin jäljen. Otin lyhyen janan. Se poimi jäljen heti oikeaan suuntaan, tarkisti vielä suunnan, ja kääntyi sitten jatkamaan oikeaan suuntaan. Hyvä! Kaikki neljä keppiä ilmaisi hienosti. Hyvä! Eka löytyi, vaikkei ollut ihan jäljen päälläkään, etsi siis keppiä hetken. Muuten ajoi rauhallisemmin kuin viimeksi ja ihan hyvällä nenällä. Olen mielettömän tyytyväinen. Rytmi muuten söi jäljen päältä namejakin, mitä se ei viime kesänä malttanut lainkaan. Hyvä tämäkin. Ehkä sterilaatio on tehnyt siitä ahneemman. Jutasta se oli aikuistunut.

Nyt kun ilmaisu ja ajaminen näyttäisivät sujuvan, pitää panostaa janatreeniin. Se olkoon ensi kerralla ohjelmassa. Ja pellolle pitää mennä hakemaan sitä tarkkuutta lisää.

Tänään on semmoinen olo, että taitaa tulla kesä!

Rytmiä ei ole heräämisen jälkeen sisällä näkynyt. Nauttii auringosta silmät sirrillään hiekkalaatikolla tai leikkimökin kuistilla.

Viime yö oli myös sille rankka, sillä se pakeni Inkerin vellinvieroituskiukkua ulos, kun ovi oli jäänyt laittamatta takalukkoon (onneksi se ei ole vielä oppinut käyttämän Abloy-avainta, varmaan ajan kysymys). En ole tänne kirjannutkaan, että Rytmi inhoaa ihmisten huutamista tai riitelyä. Ja se lukee mua hyvin. Kun mun pinna kiristyy, se pyörii jo levottomana eteisessä. Rytmi muistuttaa mua käytöksellään, milloin on syytä rauhoittua.

Airisten treeneissä

Haunisiin kokoontui tänään neljä airista tottiksen merkeissä. Rytmi kävi kentällä peräti neljästi. Ekaksi vauhtiluoksetulo. Tokalla kerralla ilmoittautui Pipsa parinaan tuomarille. Toisella yrityksellä pysyi istumassakin kun käteltiin Eijaa, mutta ei se taaskaan Pipsasta välittänyt, ihanaa.

Kolmannessa setissä seuruuta ja henkilöryhmää. Tänään muistin palkata heti liikkeellelähdön jälkeenkin. Henkilöryhmä meni aivan sika hyvin, ei tippunut kontakti! Palkkasin läpimenon jälkeen ja keskelle pysähtymisen jälkeen.

Vimpalla käynnillä Rytmi teki eteenmenon ja paikallamakuuta. Koitettiin myös noutoa. Matkassa oli isompi kapula, jonka pitoa on kyllä treenattu kotona. Kentällä sen paino taisi yllättää Rytmin, koska sen pää heilui holtittomasti kapulan kanssa ja kapula tippui, ja aina se nosti sen uudestaan ja taas niska retkahteli raukalla. Meinasin kuolla nauruun, koska se oli niin koominen ja suloinen näky. Ei olisi saanut nauraa... No, lopulta saatiin tosi onnistuneita pitoja ja nostoja aikaiseksi.