Kovaa menoa ja merkitöntä jälkeä

Aamulla olin Inkerin ja Rytmin kanssa ekaa kertaa pidemmällä pyörälenkillä (tunti). Himmeet menohalut tuolla Rytkösellä, kyllä siitä tuli hyvälle tuulelle! Välissä oli pitkä pätkä peltotietä, jolla sai juosta irti ja lujaa! Pari kilsaa joutuu menemään yhteensä asvalttia, muuten on hiekkatiet.

Iltapäivällä tein meidän tontin eteen jälkeä (metsä). Kokeilin huvikseni kreppien jättämistä kotiin. Jälki ei ollut pitkä eikä siinä ollut muuta kummempaa haastetta kuin paikoitellen risukkoinen alusta. Kolme keppiä. Jäljen tallottuani havaitsinkin samalla pläntillä liikkuvan sienestäjän. Pohdin, että menee liian haastavaksi, mutta päätin ajaa jäljen kuitenkin. Parempihan tuosta on tietää ja kokeilla, voihan jäljet sotkeentua marjastajien ym. takia tietämättänikin. Jälki vanheni tunnin.

Lähetyksessä Rytmi oli rauhallinen, eteni suoraan, tarkasti viitisen metriä takajälkeä ja kääntyi itsenäisesti. Jäljesti tarkasti ja söi halulla kaikki namit, joita oli muutamia siellä täällä. Mä en huomannut itsessäni mitään eroa siihen, jos jälki olisi ollut merkattu, mitä nyt eka keppi tuli vastaan aiemmin kuin luulin. Toisen kepin jälkeen eksyttiin sienestäjän jäljelle. Rytmi ajoi sitä hetken, kutsuin pois. Rytmi nosti itsenäisesti taas "oikean" jäljen ja saapui pian viimeiselle kepille. Kaikki kepit nousivat siis hyvin. Hyvä hyvä tyttö! Tuo samaan aikaan kulkenut sienestäjä oli aika hc-haaste, mutta selvitettiin se hyvin.

Paikkailua

Oli pakko päästä uudestaan pellolle korjaamaan keskiviikkona tekemiäni mokia. Välihuomautuksena: kyllä maalla on mukavaa. Mulla on sadan metrin päässä loistava pelto, jonne sain luvan naapurin isännältä. Henkka lähti Inkerin kanssa muskariin, ja me mentiin Esterin kanssa aamukävelylle pellon laitaan jälkeä tekemään. Kun palasin hakemaan koiraa, tyttö nukahti aamutorkuille ja odotti siis rauhassa kun ajettiin jälki. Useimmiten siis sujuu!

Siis, ei keppejä, vaan lopussa namirasia. Jälki oli suora, joka askeleella makkaraa. Tavoitteena saada Rytmi tarkastamaan joka askel. Muistin kaikki opetukset eli esim. askelväli oli pidempi. Tällä oli myös vaikutusta eli ohjaaminen oli helpompaa!

Koira oli lähetyksessä rauhallinen. Söi paalulta kaikki makkarat. Lähti jäljestämään rauhassa. Olin tarkkana ja kiristin liinaa, kun yritti harppoa. Tällöin tarjosi maahanmenoa, ja ohjasin kädellä askeleelle. Myös kehuista tarjosi välillä maahanmenoa. Paikoin jäljesti superisti, kuulin nenän käytön ja liina oli löysällä. Tämmöisten pätkien jälkeen mulla herpaantui keskittyminen, ja annoin (?!?!) sen skipata askeleita, "koska se juuri äsken meni niin hyvin"? Tähän tapaan huomasin aivojeni toimivan. Paikoitellen en myöskään nähnyt askeleitani, ja sekin saattoi aiheuttaa huteja. Lopussa vauhti kiihtyi, mutta sain vaadittua viimeisen askeleet. Ilmaisi rasian buenosti (suoraan!).

Tästä on hyvä jatkaa! Mulla on onneksi itselläni nyt varmempi olo pellosta eli tiedän lopulta, mitä ja miten me siellä tehdään. Näitä treenejä vaan silloin tällöin, ja katsellaan, mikä on niiden vaikutus metsässä.

Eilen illalla paikallaoloa ja noutoa. Paikallaolosta mulla on todella hyvä mieli, olemme edistyneet selkeästi! Noudossa yhdistelin palasia ensimmäisen kerran eli otin luovutusasentoon asti, tosin en ottanut pitoa vielä tähän syssyyn. Himmee treenihimo on muuten iskenyt!

Hyvät treenit

Eilen kotipihalla noutojuttuja ja paikallaoloa lapset häiriönä.

Tänään oltiin Haunisissa heti aamusta ja saatiin seuraksemme Jutta, Katrin kanssa menimme harmittavasti ristiin! Näimme vilaukselta trimmatun, komean Saken. Pitää saada Rytmikin kaunistettua jossain välissä. First things first eli treenit:

Seuruuta ja oikealle käännöstä. Ihan hyvä. Liikkeestä maahan hyvä. Olen nyt tehnyt myös sitä, että kävelen itse pidemmän matkan tästä, 20-30 askelta. Eli pikkuhiljaa eteenpäin!

Pipsan treenatessa Rytmi paikallaoloon. Pysyi tosi hyvin, mulla oli oikein hyvä fiilis tästä! Tosin meni maate vasta tokalla käskyllä...

Lopuksi vielä loivaa A:ta ja hyppyä sekä hyvä eteenmeno. Myös esteillä oli innokas. Jäi hyvä fiilis!

Tässä muistilista mun ennakoivista merkeistä, jos ja kun ne joskus sattuisivat unohtumaan:

*liikkeestä istuminen: vasemman posken/suupielen silitys

*liikkeestä maahan: vasemman lavan silitys

*paikallaolo: päälaen silitys

*eteenmeno: rinnan silitys

*liikkeestä seisominen: selän silitys

Pellolla

Rytmi oli aamulla peltojäljellä. Jutan ja Heidin vinkkien avulla on helpompi jatkaa tästä. Isoja opetuksia: suurempi askelväli helpottaisi omaa ohjausta, liina pitää pitää lyhyenä, EI keppejä muualle kuin yksi loppuun, kun nameja on kuitenkin joka askeleella. Tyhmä minä, jos treenataan tarkkuutta, niin treenataan tarkkuutta, ei siihen tarvitse sotkea ilmaisua. Rytmi oli hyvä. Viima-serkku 8 vkoa oli myös mukana, ja Rytmi teki sen kanssa tuttavuutta treenien jälkeen.

BH-kurssilla

Eilen oltiin Lauran kurssilla. Ihanat Henkan porukat tulivat Kuppikselle viihdyttämään tyttöjä JA Kustia siksi aikaa, luksusta!

Rytmi oli ensin paikallaolossa, ja oli ainakin häiriötä, koiranäyttelytreenit vieressä, lapsia pelaamassa palloa jne. Kävin palkkaamassa ennen kuin olisi noussut, oli vähän levoton. Kun jätin uudelleen, oli parempi ja makoili siellä hyvän tovin. Tehtiinhän me myös tuomarille ilmoittautuminen sekä sirun tarkistusta. Eilen liikkeestä maahan sujui myös tosi hyvin. Tehtiin kans seuruun vasemmalle käännöstä. Rytmi oli mukavassa vireessä.

Sitten Rytmikäs sai ohitella muita koiria ja pysähdyttiin ihmisryhmän eteen, BH:ssa on tämmöinenkin osuus jossain kaupan tms. edessä. Siinä koira aatteli olevansa tuomarin tervehdyksessä, nakotti vaan kontaktissa sivulla.

Tänään tein pihalla paikallaoloa ja noutojuttuja. Rytmillä on hillitön into puuhastella yhdessä. Huomisaamuna peltojälkeä airiskamujen kanssa.

Hra P seitsemän vee!

Tänään juhlimme seitsemän vuotiasta rakasta älämölöäjää, herra Kusti Paukkua! Juhlan kunniaksi kävimme Kustin ja Inkerin kanssa ihailemassa naapurilaitumen lehmiä. Illemmalla tiedossa on herkuttelua.

Rytmin kanssa oltiin eilen airisten tottiksessa. Ensin tuomarille ilmoittautuminen, hyvin meni. Paikallaolosta nousi heti, kun kävelin poispäin. Heidi oli liinan päässä ja nykäisi ja käskytti, ja Rytmi oli menossa häntä heiluen moikkaamaan Heidiä. Palautuksen jälkeen pysyi hyvin Pipsan treenatessa.

Tokassa setissä seuruuta, jossa ei edistänyt yhtään, hyvä. Laura teki häiriötä eli taputti ja juoksenteli, ei tippunut kontakti. Sitten hyppyä ja A-esteen kapuamista, ensimmäistä kertaa jyrkkää estettä. Rytmi meni remmittä, juoksin itse sen vieressä ja Laura oli namin kanssa ottamassa vastaan. Hyvin meni! Saas nähdä, mitä ensi kerralla tästä tuumaa, kun on ehtinyt miettiä asiaa. Mulle oli elämys nähdä, että niin se vaan kapusi sen jyrkän esteen yli.

Superjälki

Rytmi jäljesti tänään vallan mainiosti! Jäljellä oli mukavasti haastetta: se kulki ison kiven ylitse ja sisälsi myös 90 asteen kulman, polun ylityksen ja vaihtelevaa maastoa (risukkoa, korkeaa varvikkoa, mukavaa sammalpohjaa). Keppejä oli neljä.

Jana oli tähän asti pisin, 30 metriä. Lähetyslinjana oli polku. Rytmi eteni hienosti ja poimi jäljen varmasti. Pian sen jälkeen olikin palkkana eka keppi. Kertaakaan ei vauhti kiihtynyt, vaan Rytmi jäljesti tarkasti ja rauhassa. Kaikki kepit nousivat hienosti. Sitä kiveä se ei ylittänyt, mutta kulma meni superisti, samoin kuin polun ylitys.

Teimme pari päivää sitten myös ruudun. Rytmi haki kaksi esinettä buenosti. Huomenna on syksyn eka ohjattu airistottis. Ei olla kauheasti tehty tottista. Seuraamisen edistämiseen pitäisi keksiä tehokas lääke.

Lokakuulle on tiedossa kaksi leiriä, ihanaa....