Ruutuu ja jälkee

Parin viikon tauko on taukoiltu, tiedä sit, tarvittiinko sitä edes.

Tänään lenkillä tallasin pari kaistaletta metsään ja jätin niihin sen kummemmin huitomatta tai hetsaamatta esineet. Ekaan n. 60 metriin "uuden" esineen eli vauvan pikkuruisen villahanskan. Rytmi risteili hyvin ruudussa edeten taakse asti, bongasi esineen ja juoksi suoraan luo. Hyvä luovutus ja leikkipalkka.

Tokaan kaistaleeseen pistin pikkulehmän 30 metriin ryteikön taakse laskevaan rinteeseen, jonne en nähnyt itse. Vähän jännitystä. Rytmi kävi juoksemassa siellä päin ja palasi mun luo. En reagoinut, ja lähti uudestaan. Sai tehdä jonkun aikaa töitä, ennen kuin näin juoksevan kohti esine suussa. Hyvä! Tuli luo, tipautti maahan eikä suostunut antamaan käteen vaikka koitin leikittää ja vaatiakin. Ei suostunut ottamaan suuhun koko lehmää, en tiedä mikä oli. Leikitin sit kuitenkin, oli vähän ponneton ja väsynyt (?).

Iltaruoka metsäjäljen päästä. Aika lyhyt, suora, nousevassa maastossa. Nyt se AJOI. Nätisti, kuono koko ajan maassa, vauhdilla. Alitti yhden puunrungon, jonka mä olin siis ylittänyt. Meidän takapelto on nyt poissa pelistä, joten eiköhän siirrytä metsään vaan, ja tehdään peltoa aina kun on mahis.

Näyttelyssä

Rytmi esiintyi hienosti.
























Rytmi kävi tänään Someron ryhmänäyttelyssä. JUN H. Katsu esitti, ja Rytmi esiintyi aivan sairaan hienosti, olin tosi ylpeä!

Tuomari Paula Heikkinen-Lehkonen: Vielä kovin pentumainen. Hyvät mittasuhteet, mutta runko kaipaa lisää syvyyttä ja tilavuutta ja selän tulee kiinteytyä. Pitkä, suoralinjainen pää. Tummat silmät. Hieman kevyet korvat. Pitkä kaula. Häntä voisi olla korkeammalle kiinnittynyt, mutta se on kuitenkin melkein suora. Raajojen kulmaukset voisivat olla voimakkaammat. Karkea, tiivis karva on vasta tulossa. Reipas ja iloinen käytös.

(Karvakommentti on ihan huttua...) Muuta viikon varrelta: Eilen Kusti sai lenkillä ilmeisesti jostain oksasta reiän niskaansa, sitä käytiin päivystyksessä paikkaamassa. Rytmi pääsi leikkimään hiekkakuopille Maisa-siskon ja Sintti-riisenin kanssa. Ei uinut, vaikka Sintti hyvää esimerkkiä näytti. Vesi kyllä kiinnosti. Käytiin myös lenkki naapurin collikoiden kanssa, Rytmi <3 Wilson!

Jälkeä ja karvoja

Reilu 40 askeleen aamujälki metsässä Mäntsälässä. Rytmi lähti etenemään tosi tarkasti ja rauhallisesti, mutta keskivaiheilla tapahtui jotain. Säpsyi, pyöri ja kadotti, annoin hyöriä vähän aikaa, mutta otin sitten takaisin ja näytin käskyllä "jälki". Eteni nätisti loppuun ja sai aamuruoan mun taskusta. Päätin, että pidän pienen tauon jäljestä,vaikka pari viikkoa. Se on mun tulkinnan mukaan nyt niin kuutamolla tosta hommasta, että katsotaan uusiksi vähän ajan päästä.

Katsu kävi viimeistelemässä Rytmin trimmin. Nyt korvatkin pysyivät nätimmin. Inkerillä ja Minjalla oli hauskaa keskenään.

Ps. Katsu opetti mulle, miten Rytmiä voi näyttelyssä esittää. Pitää uskaltautua kehäänkin sen kanssa, kivaa!

Jännää jäljellä

Tein aamulla metsään valmiiksi katsomaani hyvään kohtaan lyhyen makkarajäljen (30 askelta ja rapiat, tasainen maa, ihan matalaa kasvillisuutta, viskoin isoimmat risut pois matkalta). Jännitti hakea Rytkönen kotoa. Se oli ihan innoissaan menossa hommiin, ehti mm. tsekata matkalla kohdan, jossa poikkesin polulta, kun meinasin tehdä siihen.

Sitten. Se jäljesti tarkasti ja nopeasti. Sehän oli hetkessä ohi. Ei siis motivaatio-ongelmaa. Mutta: se ei syönyt ainoatakaan makkaraa maasta. Lopussa annoin taskusta NEU-rasian ja pistin herkun maahan, sen kyllä söi hyvällä ruokahalulla.

Kotimatkalla mietin, että Rytmi ei ole niin ahne koira, että noilla makupaloilla jäljellä tuntuisi olevan suurta merkitystä. En näe järkeä siinä, että vaatisin sitä syömään kaikki. Pitäisiköhän unohtaa pilkuntarkka peltojälki ja siirtyä suosiolla metsään, jossa meidän tavoitteet kuitenkin on? Mitä mä niitä nameja kylvän kantaan ja kärkeen, jos siitä ei ole mitään hyötyä? Vai onko? Pitää pohtia.

Eilen TKK:n tottikset. Alku oli taasen yhtä huutoa ja hulinaa, mutta kun pahimmasta hötkyilystä päästiin, se keskittyi tosi hienosti hommiin. Pujottelu sujui paremmin kuin ikinä tähän asti. Teki myös luoksetuloa, yhden haparoivan eteenmenon ja harjoitteli maassa pysymistä, kun muut tekivät luoksetuloa. Se meni upeasti. Vähän hätkähti, mutta vilkaisi heti mua ja pysyi :)

Viereisellä sakemannien kentällä ammuskeltiin suojelutreeneissä. Rytmi ei reagoinut mitenkään.

Ymmällään

60 askeleen aamujälki Rytmille. Mutta se ei vaan lähtenyt jäljestämään. Veti kuono korkealla sivuun, haahuili. Yritin uudestaan alusta. Ei vaan lähtenyt. Olen ymmälläni. Keräsin pellosta vähän makkaraa, ja tein uuden ihan lyhyen, kymmenen askeleen jäljen. Ekalla oli vähän sivutuuli, joten ajattelin, että tehdään sitten vastatuuleen. Ei lähtenyt silläkään.

Koira ei ole kipeä, ruoka maistuu ja leikki sujuu. Epäilen sen tekevän juoksua, mutta vaikuttaisiko se sitten yhteen asiaan noin paljon? Missä on se koira, joka viime syksynä tarkasti huolellisesti joka askeleen? Tai edes se, joka kevään ekalla jäljellä jätti joitakin askeleita sivuun?

Se veti liina kireällä pellolle ja oli mun tulkinnan mukaan innoissaan menossa hommiin. Sit ei vaan käynnistynyt. Tuntuu kurjalta. Pitäisikö unohtaa pellolla jäljestys? Pitää taukoa? Olisiko siltä pitänyt vaatia työskentelyä? En osaa enkä ymmärrä.

Ruutua ja karvoja

Pojat ja Rinkeli lähtivät pyöräilemään, ja Rytmi ja minä suuntasimme metsään. Lenkin alussa esineruutua. Kaksi kaistaletta vierekkäin, 10 x 50 metriä. Kun olin tallonut alueet, pistin Rytmille liivit ja vein hanskan ekaan ruutuun, vasempaan laitaan keskivaiheille. Rytmi ampaisi suoraan esineelle, nosti sen, lähti juoksemaan sivuun, pudotti esineen, ja kävi huvikseen juoksemassa siinä toisessakin ruudussa. Hmmm. Huutelin vähän, niin meni noukkimaan hanskan ja toi mulle. Oli niin helppo, ettei vissiin huvittanut heti tuoda??

Koira taas kiinni, ja vein pienen pehmolehmän tokaan ruutuun takalinjalle. Nyt Rytmi lähti vähän laiskasti ja tuli pian takaisin mun luo. Ruudun etuosassa oli ryteikköä, ei meinannut lähteä sen yli, tuli toistamiseen mun luo. Pysyin taas hiljaa paikallani. Sitten se onneksi lähti itse etenemään ruutuun. En yhtään nähnyt mitä tapahtuu, koska paikka oli vähän kumpareinen. Sieltä se sitten juoksi suoraan luo, näin heti, että esine oli löytynyt. Upee tyttö! Oli tosi hieno sää, ja viihdyttiin pitkään metsässä.

Eilen oli Turun airisten trimmauskurssi. Olen nauranut katketakseni alla olevaa kuvaa. Toivottavasti sijoituskoirasta saa julkaista näin edustavia otoksia netissä??? Mulla oli kurssilla hauskaa, mutta Rytmi olisi varmaan tehnyt mieluummin jotain muuta, vai mitä luulette?

Oho!

Blogi täyttää puoli vuotta. En olisi uskonut, että tänne tulee säännöllisesti kirjoiteltua.
Päätähti eli Rytmi täyttää puolestaan tänään 10 kuukautta. Jee ja onnea!