Keppijälki

Neljä keppiä jäljellä, ja ennen vikaa keppiä suora kulma. Jälki vanheni tunnin, joka oltiin collieiden kanssa lenkillä. Mietin etukäteen, että saa nähdä, miten rellestäminen vaikuttaa jäljestykseen. Rytmi olikin rauhallinen, jopa väsynyt, mutta jäljesti hyvin.

Jana hyvä, ei takajälkeä taaskaan (jes). Polunylityksessä lähti seuraamaan polkua ja kiersi sieltä ekalle kepille. Tokalla kepillä pyöri ja hyöri, muttei olisi etsinyt sitä loppuun asti, jarruttelin ja innostin, niin löytyihän se. Kaksi viimeistä ilmaisi hyvin. Sen kulman ylitti ja oikaisi sieltä jäljelle. Olen tyytyväinen tänään myös itseeni, sillä olin hereillä jäljellä ja muistin kehua ja kannustaa, kun oli sen aika. :)

Rytmi 2 vuotta!

Onnea Rytmi-muruselleni! Olet loistopakkaus, johon ihastuvat kaikki!

Olemme siis palanneet matkalta, sen koira-annista enemmän ehkä ensi merkinnässä. Koirilla oli mennyt hoitopaikoissa hyvin, kiitos vielä Eijalle ja Lauralle! Laura lupasi ottaa toistekin. Kusti sekosi, kun hain sen, mutta Rytmi oli yllättävän lunki. Vaikutti tyytyväiseltä oloonsa Roopen tarhakamuna. Kai vierailut olivat väsyttäneet, koska se vaan nukkui pari ekaa päivää kotona.

Eilen oltiin jäljellä Heidin ja uuden tuttavuuden Terhin kanssa. Rytmi haki esineruudusta upeasti vieraan sukan ja olisi ollut erittäin nälkäinen hakemaan lisää. Päätin treenin siihen, että Rytmi sai katsella, miten Heidi lähti viemään lisää esineitä ruutuun.

Jäljestä jäi päällimmäisenä mieleen harmi siitä, ettei osaa lukea koiraansa kovin hyvin. Jana ja jäljen poimiminen olivat hyvät. Sen sijaan kepeistä nousi vaan kaksi viidestä. Terhin mukaan se pyöri niillä joita ei nostanut, mutta mä taas en nähnyt koirasta yhtään, että se havaitsi keppejä...??? Enkä osannut sitä jarrutellakaan, kun oli jo menty yli kunnolla. Ensi kerralla siis keppijälki.

Tauko

Me lähdetään Turkkiin pariksi viikoksi. Vähän surettaa jättää koirat (etenkin Rytmi) , mutta onneksi on hyvät hoitopaikat! Silti ihanaa vaihtaa maisemia...

Aamulla vetäistiin Kirsin kanssa sadetottikset. Rytmi seurasi, meni liikkeestä maahan, tuli luo, hyppäsi estettä. Ei haitannut, vaikka oli juuri kotona syönyt, kun aattelin jo, etten meekään kentälle. Paikallaolosta tuli taas nousemisia voi, voi.

Heippa siis, koirat, koti ja kaverit vähäksi aikaa!

Rytmi on esineruudussa ihan kuningatar

Huh, mihin aika menee? Kauhean harvoin ehtii treenaamaan, tai siltä se tuntuu. Ja sitten kun ehtii, olen niin dementikko, että unohdan jotain. Tänään se jotain oli makkarat jäljelle, joten mentiin ilman. Kustille se vaan kostautui.

Esineruutu oli syvä ja kapea. Kusti tartti rutkasti apua, mutta hauskaa sillä näytti olevan. Rytmi haki kaksi esinettä (oikea takanurkka ja vasen reuna keskivaiheilla) nopeasti, varmasti, innokkaasti, täydelliset luovutukset... Se oli ihan huikea. Ei ihme, että tykkään reenata ruutua, kun siinä saa useimmiten onnistua!

Kustin jälki oli kauheaa ilman makkaroita. Lyhyt se oli onneksi.

Rytmin jälki oli opettavainen. Itse jäljestys oli erinomaista (pari tiukkaa kulmaa meni kuin juna, tien ylitys epäröimättä, kuivat risukot ja kaatuneet puut eivät olleet ongelma), mutta jana ja kepit hankalampia.

Päästin sen jäljelle vasta kolmannella lähetyksellä, koska se olisi lähtenyt suoraan sivuun eikä eteen. Se otti vainun jäljestä jo janalta ja siis tiesi minne mennä, oma moka kai, olisi pitänyt lähettää kauempaa? Vai mitä hittoa, jotenkin sille pitäisi osata opettaa, että menisi ETEENpäin!

Kepit (4 kpl) oli tänään tuoreempia. Vuoden ekathan olivat maanneet koko talven pyykkikorissa, sitten siirryin yhden yön yli hajustettuihin, ja tänään kokeilin semmoisia, joita pyörittelin aamukahvilla kotona. Keppien tuoreus näkyi selvästi! Kepin haju pysäytti sen, mutta se käytti paljon enemmän aikaa kepin etsimiseen. Ekalla kepillä meinasi luovuttaa, toisella ilmaisi itsenäisesti, kolmannesta meni yli niin etten ehtinyt reagoida, ja viimeisellä pyöri tosi laajaa ympyrää kunnes avustettuna ilmaisi.

Myöhemmin taas tajusin, mitä mun OLISI pitänyt tehdä: puhua, kehua, rohkaista sitä HETI siitä reagoinnista! Mutta mitä tekee mölkkerö-Ihatsu? Seisoo ja katselee, kun nuori koira yrittää parhaansa. Hemmetti, ensi kerralla sitten!

Silmä on kunnossa

Tänä aamuna oli Rytmin silmän kontrolli. Oli parantunut hyvin. Arpi siihen jää, mutta se ei onneksi haittaa näköä. Huh.

Ell-asema on meidän tottiskentän lähellä, joten käytiin siellä pyörähtämässä. Seuruuta, A-estettä ja estehyppyä. Aika kaunis hyppytekniikka sillä näyttää olevan, tosin myös säästeliäs eli ei siihen ilmaa jää kuten Kustilla. Hyppäsi noin 65-senttistä. Lopuksi jätin ruokakupin kentän laitaan, siitä seuruuta ja eteenmeno. Olihan ennen näkemätöntä potkua eteenmenossa!

Loistavasti pelittää

Tänään oli jälleen hyvän mielen tottistreenit airisporukassa. Paikalla peräti kahdeksan airista omistajineen. Kivaa, kun on tullut uusia porukkaan. Mm. kaksi käyttölinjaista pentua. Onkin kiva tutustua niihin paremmin. Olen kiinnostunut tietämään enemmän käyttölinjaisista, koska seuraava meille tuleva airis varmaan sellainen on.

Rytmi teki ekassa setissä pitkää seuruuta. Kokeilin ekaa kertaa sen kanssa pitkää pätkää. Se tuntui onneksi vaan nousevan ja meinasi näykkiä mun reittä ja haukkua turhautuneena. Vitsi mä tykkään, että asia on näin päin!!! Käännökset oli kaikki hyviä.

Tokassa setissä tuomarin tervehtiminen, ensiksi namilla ja sitten ilman. Malttoi vaivattomasti. Rytmi oli paikallamakuussa, kun Maisa treenasi. Seisoin itse kauempana jonkin aikaa ja kävin välillä palkkaamassa. Nousi pari kertaa, mur. Lopulta makasi hyvässä mielentilassa häntä maassa. Tätä meidän pitää tehdä ihan hirveästi enemmän...

Kolmas setti alkoi eteenmenolla. Sitten koitettiin matalaa A-estettä, meni reippaasti. Liikkeestä maahanmenot oli tehokkaita. Saatettiin tehdä muutakin, mutten pysty muistamaan mitä.

Jäipä loistava fiilis. Eiköhän me uskalleta osallistua Tuomaan tuoppiin. Jostain se on aloitettava!

Ei käy tylsäksi

Huomasin alkuillasta Rytmin ilmeessä jotain outoa. Oikea silmä oli ihan turvoksissa ja melkein kiinni ja toisessakin vilkkuluomi oli liikaa esillä. Koira oli jotenkin flegmaattinen. Ajatus iski kuin salama: kyy on purrut naamaan, ja siksi luomet turpoavat. Soitin Jutalle, joka neuvoi lähtemään lääkäriin. Henkka oli tietysti töissä, ja mä autoton, joten soitin appiukolle, joka oli juuri kotimatkalla ja käänsi auton nokan kohti Paimiota. Seuraavaksi soitin Koira-kissaklinikalle, josta kehotettiin menemään tungoksen vuoksi jonnekin toisaalle. Puhelun aikana tilaa löytyikin, ja meidät toivotettiin sinne tervetulleeksi.

Hoitaja oli heti sitä mieltä, että ei ole kyy, mutta jotain häikkää on. Lääkäri pisti silmiin puudutetta, katseli silmiä, ja oli sitä mieltä, että oikeassa silmässä on jotain ylimääräistä vilkkuluomen alla. Rytmi rauhoitettiin. Silmästä löytyi oksanpalanen. Koska saatiin heti hoitoon, vamma todennäköisesti paranee kokonaan. Lähipäivät otetaan rauhallisesti ja viikon päästä kontrollikäyntiin. Kipulääkkeet saatiin ja ab-tippoja. Onneksi ei ollut mitään vakavampaa, ja toivottavasti tyttö toipuu ennalleen!