Kultamurusein airisten erkkarissa 9.5.2010

Inspiraatiota...

Aivan mahtava meininki, tätä me fanitetaan!

Tänään kävin pitkästä aikaa Rytmin kanssa kaupunkikävelyllä. Pää viuhui maalaistytöllä joka suuntaan, mutta ei reagoinut autoihin (hyvä! tämä ärsy autojuttu on siis vaan joku kotikadun harrastus?) ja ohikulkijoitakaan vasten ei yrittänyt hyppiä (pahin kakaravaihe

taitettu?). Yksi koira piti haukkua. Rytmi sai olla hetken myös yksin kytkettynä seinään. Pikkuisen vinkui aluksi ja sitten rauhottui.

Liikkeestä maahanmeno sujuu taas hienosti!

Käytiin erkkarissa

Käytiin perjantaina Katsulla trimmissä (kiitos!) ja tavattiin Wolke, jolla on sama isä kuin Rytmillä. Tosi kivanoloinen kakara, paini yksinään kolisevan kanisterin kanssa ja oli kova antamaan pusuja. Aah, pentupentu... Olispas kiva koulutella pennulle jäljen alkeita ja muuta mukavaa. Joidenkin vuosien päästä sitten.

Sunnuntaina oli airisten erikoisnäyttely. Olihan se mukava kokemus, nähdä joka puolella vaan airiksia. Rytmi oli nuorten luokassa ja tulos EH ja neljästä nuoresta nartusta Rytmi sijoittui viimeiseksi. Käytiin kasvattajaryhmässäkin, en kyllä osaa esittää koiraa enkä tykkää esittämisestä! Kyselin jo yhtä tuttua ex-juniorhandleria avuksi ensi viikonloppuun.

Tuomari Mavis Lodge: Head could be better. Eyes spoiled by dark rims. Good neck. Nice set on of tail, but too long in body & moved close behind.

Maanantai meni toipuessa. Tytöt olivat flunssassa ja koirat makasivat kuolleina viikonlopun jäljiltä. Tänään metsälenkillä koirat revittelivät pellolla ihan hulluina, se oli ihanaa katsottavaa. Tein metsässä kapean ruudun, Rytmi sai hakea takaata vauvan sukan. En muistanut ottaa pk-liivejä, joten tehtiin ilman. Haki taas nopsaan, hieno tyttö. Koitan torstaina päästä vihdoin metsäjäljelle.

Pellolla pellolla

Rytmille aamuruoka tänään pellolla. Askelia 150, neljä keppiä, yksi kulma. Ei kaahottanut alussa niin pahasti kuin keskiviikkona, ja toisen kepin jälkeen liina pysyi löysällä ja koira tarkisti kaikki askeleet ja söi hyvin. Makkaraa siis joka askelella kärjessä. Kulmakin meni siististi. Hyvä Rytmi!

Kohta lähdetään Katsulle trimmiin ja tapaamaan Wolkea. Sunnuntaina airisten erikoisnäyttelyyn.

Pitkästä aikaa pellolla

Turun airiksilla on tänä kesänä hieno tilaisuus ajaa peltojälkeä Hannu Appelsiinin kanssa (jolla on atn IPO1 FH2 AD BH Zora "Hopi"). Eilen oli ensimmäinen kokoontuminen. Onneksi menin paikalle koiran kanssa toisin kuin ensiksi ajattelin! Paikalla oli Hannun oman koiran lisäksi kuusi airista ja kaikille tehtiin oman tason mukainen harjoitus.

Talloin Rytköselle noin sadan askeleen jäljen, jolla oli neljä keppiä tasaisin välein. Alku oli kaahotusta, kunnes Hannu tuli liinan päähän ja kuljin itse vierellä. Sain korvaamattomia neuvoja. Koiralle pitää puhua jäljellä, vaikka koko ajan. Rytmi työskenteli kehujen varassa ihan eri tavalla. Vauhtia pois löysentämällä liinaa aina, kun syö.

Olin mielettömän tyytyväinen Rytmiin: sillä oli kuono tiiviisti pellossa, tutki oikean ja vasemman jalan askeleet, ilmaisi hyvin, mitä nyt kiepsahti sivuittain maahan, mutta onneksi tavoitteet on metsässä. Niin, ja lisää hallintaa ilmaisutilanteeseen myös Hannu muistutti.

Hannu kiinnitti huomiota Rytmin hännänheilutukseen, se näyttää varsin hyväntuuliselta työskennellessään. Miten heiluva häntä sitten korreloi keskittymisen ja intensiivisyyden kanssa, onkin yksi kysymys. Rytmi tuppaa olemaan sellainen iloinen ja huoleton porskuttaja. Ensi kertaa innolla odottaen!

Tehokasta

edit. pari tuntia myöhemmin. Rytmin jälki oli tänään pettymys, otti takajäljen, meni paikoin korkealla nenällä, kepit jäi (kaksi kolmesta), lopussa pieni osuus pellolla, alkoi hyvin, mutta säikähti, kun itse läsähdin ojaan ja homma levisi aivan käsiin, voi voi voi... Halusin lopettaa johonkin mukavaan, niin sai irtoilmaista yhden kepakon. Ruudussa toimi hienosti, sai hakea yhden esineen takaa. Kusti-poika haki pienen avittamisen jälkeen myös yhden esineen ja jäljesti tyylilleen uskollisena poukkoillen. Kiitos Heidille treeniseurasta!

Esteri, tänään 7 kk, sai hajustaa jälkikepit aamupuuroa syödessä. Kohta tyttö unille, ja äiti ja koirat metsään...

You're the first thing and the last thing on my mind

Virpi ja Sylvia-pentu tulivat tänään treeneihin, kivaa ettei tarvinnut tottistella ihan keskenään. Rytmi teki ekaksi luoksetulon, siitä seuraamista kaikkine käännöksineen ja henkilöryhmää Virpin lasten avustuksella. Palkkasin ryhmän keskellä, kontakti ei tippunut ollenkaan, hienoa. Tuomarin tervehdyksissä pysyi aloillaan palkatta, jee.

Toka setti aloitettiin kokeilemalla A-estettä, matalaa ja loivaa versiota. Rytmi meni namin avustuksella reippaasti. Lopetin kahden kerran jälkeen. Sitten treenit lähti alamäkeen.

Liikkeestä maahanmeno meni irtoliikkeenä ja ekalla kertaa myös sivulla hyvin. Sen jälkeen meni epävarmaksi, meinasi mennä muttei mennyt tai istui. Virpi sanoi, että käytän ihan erilaisia äänenpainoja tässä. Siinäpä se syy onkin. Yritin sanoa aina samalla tavalla ja lopettaa onnistumiseen, mutta vaikeaa oli. Seuraavaksi kaivoin esille kapulan. Tein pelkkää pitoa sekä sitä, että kapula jää mun ja koiran väliin, josta sen käskyllä pitäisi nostaa, kantaa ja tuoda se mulle. Rytmi meni jostain syystä koko ajan vaan haluttomammaksi, teki se kyllä, mutta iloisesta suorituksesta ei voi puhua. Pito-ote oli aika surkian löysä. Plääh.

Koska toinen setti meni miten meni, halusin ottaa sen vielä kerran kentälle. Rytmi teki ensin paikallaoloja, joissa kesti hyvin mm. lasten juoksemisen vierestä. Ei noussut kertaakaan, hyvä juttu. Sitten vielä perusriehumista patukalla, tykkäsi kovin. Ja ei kun autoon.

Ostin sille kumifrisbeen, se oppi äkkiä ottamaan koppeja loikkaamalla.