Hyvä meininki

Käväistiin Haunisissa Rytkösen kanssa. Satoi kunnolla. Rytmi teki BH-kaavion alkua - 50 askelta, täyskäännös, temponvaihdokset, käännös oikealle ja palkka. Oli tosi hyvä.

Sitten jääviä. Istuminen oli nyt nopea :D

Maahanmeno myös tosi räväkkä.

Harjoittelin sitä, että voisin oikeasti jättää koiran ja kävellä sen 30 askelta. Nyt Rytmi kestää noin 15 askelta, jos etenen kauemmas, nousee istumisesta seisomaan. Pitää kasvattaa matkaa vähitellen. Nousemista yritin estää myös luomalla jännitettä, kun palaan koiran luo, näytti toimivan.

Oli niin hyvä meininki, että lopetettiin siihen.

Sain Rytmille paikan MH-luonnekuvaukseen! Odotan innolla! Marraskuussa.

Eipä mittään

Ihmiset sairastaa, ja koiraressut ovat hunningolla. Viime sunnuntain tottis oli ihan jees, mutta pitää pitää huoli, että treenit ei olisi ihan samanlaisia (tein tismalleen samat asiat kuin Kirkkonummella). Rytmi ei tykkää perusasentoon tulemisesta, masentavaa, kun sitä on aika paljon kuitenkin... Pitää kiinnittää huomiota tähän. Paikallaolo oli hyvä taas.

Tänään metsäjäljellä. Merkkasi jäljen kuono korkealla ennen kun edes aloitettiin lähetys. Säntäsi lähetyksestä 90 asteen kulmassa vasempaan pari kertaa, otin siis aina takaisin ja yritin saada etenemään suoraan. Tämä onnistui lopulta vasta neljännellä yrittämällä. Toiminkohan oikein? Jana ei siis pelittänyt tänään. Alkujäljestys meni kuono korkealla. Sitten rupesi toimimaan ja meni kulmat, joita oli useita, tosi kauniisti. Keppejä oli vain kaksi, koska teemana oli mutkikas jälki. Ilmaisi ekan kepin hienosti! Sitten tuli tien metsätien ylitys. Se oli vaikea. Tarkasti tietä molempiin suuntiin, mutta jatkoi itse jäljelle ilman apuja. Hyvä hyvä. Viimeinen keppi olisi ollut siinä, mutta Rytmi alkoikin oksentaa! Ei muuta kuin kotiin vaan toipumaan. Ääh.

Tottista uusin kuvioin

Tänään oltiin ekoissa airisporukan tottistreeneissä Suskin tykönä Kirkkonummella. Halusin tehdä sitä, mikä nyt tuntuu hankalimmalta eli jäävää istumista. Suskin mielestä kaikki jäävät kannattaa tehdä aina kerralla järjestyksessä istu - maahan - seiso - kuten kokeessakin siis. No järkevältähän se toki kuulosti joten näin siis toimittiin ja toimitaan jatkossakin.

Taustalla oli yksi huonon mielen treeni, yritin hinkata sitä istumista eikä se sujunut ja mua alkoi kyrsiä aivan sairaasti, ja Rytmi lukee mua niin hyvin, että alkoi väistää mua. Se oli ihan kauheaa. Nooh, eipä ollut jäänyt siitä mitään, sillä koira teki innolla töitä. Istuminen saatiin hyvälle mallille, maahan meni hyvin ja seisomista aloin nyt (vihdoin, heh heh) opettaa.

Istumistreeni menee sitten näin seuraa -> kolme askelta -> käsky ->sitten vasta mun pysähdys - tätä palkatta ja palkka kolmannesta istumisesta. Toimi Rytmillä tosi hyvin. Sitten pidennetään askelmääriä jne.

Rytmi pääsi myös ilmoittautumaan Pipsan kanssa ja teki paikallaoloa. Ei ollut hirveän kauaa, mutta hyvin oli, tippui myös ekalla käskyllä ja vieläpä toistamiseen, ihanaa.

Kannatti ajaa Kirkkonummelle, siellä ne ajatukset selkiytyy. Olen junnannut noiden jäävien kanssa keskenäni, nyt helpottaa. Kuukauden päästä taas.

Kaikkee

Rytmiskäinen on käynyt paljon pyörälenkeillä. Kotona ollaan treenailtu mm. noutojuttuja. Eilen oli BH-kurssi. Laura oli kipeä, ja siellä oli sijainen. Koulutuksellisesti kerta oli pettymys, mutta noin muuten en valita. Oli ihana viettää kaunista iltaa puistossa, kun ukki kaitsi tyttöjä kotona... Rytmi teki hyvän paikallamakuun, vähän henkilöryhmää ja jäävää istumista.

Tänään esineruutu nousevassa maastossa. Muistelin, että Lexa neuvoi joskus, että nousevaan ei saisi edes tehdä? Kokeiltiinpa kuitenkin. Ilma seisoi. Eteneminen taakse olikin hankalampaa kuin yleensä. Rytmi irtosi keskivaiheille ja palasi. En reagoinut. Sitten lähti taas, otti hajun edemmästä esineestä mutta vähän kauempaa, haeskeli, luovutti ja haki sitten takaa sen toisen esineen. Jätin harjoituksen tähän, hyvä tyttö. Selvästi tuo maasto oli haaste. Esineitä siellä oli siis kaksi. Kusti haki sitten sen lähemmän.

Jälki kuudella kepillä. Jana aivan törkeen sairaan hyvä, eteni luotisuoraan 20 metriä :D

Tarkasti taas takajälkeä pari metriä ja lähti sitten oikeaan suuntaan. Keppejä oli kuusi. Kakkonen ja nelonen jäivät, vaikka nokka kulki aivan niiden päältä. Itse en ollut niin hereillä, että olisin vaatinut ilmaisua. Rytmi ei edes merkannut niitä, siis ei mitenkään, ihan hassua. Pientä keppiuskollisuuden puutetta sillä joskus on havaittavissa, hmmmm... Mutta ne muut ilmaisi tosi hyvin. Kulmat menivät kauniisti. Yhdessä vaiheessa liina lipesi multa ja koiralla oli sellainen vauhti, että mun piti juosta perässä. Siellä se kepillä sitten odotti onneksi.

Tällä viikolla on vielä kahdet ohjatut tottikset. Odotan innolla!

Esineitä ja janoja

Talloin aamulenkillä koirille syvän kaistaleen uuteen kohtaan. Kusti toimi tosi buenosti tänään, etsi sinnikkäästi ja palautti heti. Rytmille kaksi esinettä, taakse keskelle ja ihan eteen toinen, noin viiden metrin päähän etulinjasta. Rytmi haki ensin kauemman, joutui vähän aikaa etsimään ja etsi ja palautti hyvin! Lähetys toiselle: lähti sata lasissa, nenä nappasi lähiesineen tuoksun lennosta, koira pysähtyi kuin seinään, etsi hetken ja palautti hyvin. Juuri kuten pitää, olen niiiiin tyytyväinen! Lähiesineitä ei olla monta kertaa treenattu.

Tyttöjen päiväunien aikaan tein janatreenin Rytköselle tuohon meidän tontin edustan metsäkaistaleelle. Kolme jälkeä, kolme lähetystä, päässä aina keppi. Rytmillä oli mieletön motivaatio päällä. Ekalla lähetyksellä sanoin erehdyksessä "jälki", kun yleensä sanon "eteen, jälki". Rytmin takapuoli hievahti, sitten katsoi minuun kummissaan, että mitäs nyt meinaat. Ihana koira! Vähän tarkkuutta nyt emäntä!

Eteni joka janalla vauhdikkaasti ja suoraan. Ekalla jäljellä tarkasti takajälkeä muutaman metrin, kunnes kääntyi itsenäisesti. Vikalla janalla oli jonkun elukan jäljellä, ylitti jäljen ja vonkui metsään. Pikkuisella avustuksella nosti kuitenkin myös jäljen ja viimeisenkin kepin.

Airis vei naista peltojäljellä

Talloin taas suoran pellolla, makkaraa joka askeleella. Hohhoijaa, ei ole kyllä meidän laji tuo. Lähtö oli rauhallinen, ja Rytmi eteni kauniissa tahdissa, mutta monta monta monta askelta jäi nuuskaisematta enkä osaa näköjään vaatia. Onneksi tavoitteemme ovat muualla, kyllä tulis muuten itku. Kuitenkin se työskentelee hyvin, nokka tuhisi ja oli hyvässä vireessä kaikin puolin. Homma on siis minusta kiinni... Ilmaisi päässä olleen namirasian nopeasti JA suoraan! Jotain mukavaakin siis. Pitää päästä äkkiä metsään pyyhkimään tämä orastava masennus pois. Ei tää muille niin vaikeaa ole. No, ruohopohja oli aika korkea, se varmaan vaikeutti, koska lyhyemmässä kohdassa työskentely oli tarkkaa. Seli seli.

Kustin kainalosta löytyi eilen iso punkki, yäk! Uusin punkkikarkotteet illalla molemmille.

Näin hoidetaan naapurisuhteita

Ei olla aikoihin nähty lähilaitumen hevosia. Tänään pyöräiltiin siitä ohi, ja Rytmi yllättyi hevosista -> kiskoi itsensä irti springeristä (en ymmärrä, miten se iso solmu meni läpi pienestä reiästä??!) -> juoksi muristen tien viertä hevosten perässä. Heposet pysähtyivät laitumen toiseen päähän, koira meni laitumelle, tässä vaiheessa olin itse jo kannoilla, ja Rytmi tuli sitten mun luo, kun olivat haistelleet puolin ja toisin.

Siellä ei ollut ketään pihassa, että olisin voinut mennä esittämään koottuja selityksiäni. Auts miten noloa! Ei ne hevoset kyllä traumatisoituneelta vaikuttaneet, ja koira sielläkin pihassa pyörii. Takas tullessa ohitettiin ne sitten kauniisti, tulivatpahan tutuksi...