Kaikkee

Rytmiskäinen on käynyt paljon pyörälenkeillä. Kotona ollaan treenailtu mm. noutojuttuja. Eilen oli BH-kurssi. Laura oli kipeä, ja siellä oli sijainen. Koulutuksellisesti kerta oli pettymys, mutta noin muuten en valita. Oli ihana viettää kaunista iltaa puistossa, kun ukki kaitsi tyttöjä kotona... Rytmi teki hyvän paikallamakuun, vähän henkilöryhmää ja jäävää istumista.

Tänään esineruutu nousevassa maastossa. Muistelin, että Lexa neuvoi joskus, että nousevaan ei saisi edes tehdä? Kokeiltiinpa kuitenkin. Ilma seisoi. Eteneminen taakse olikin hankalampaa kuin yleensä. Rytmi irtosi keskivaiheille ja palasi. En reagoinut. Sitten lähti taas, otti hajun edemmästä esineestä mutta vähän kauempaa, haeskeli, luovutti ja haki sitten takaa sen toisen esineen. Jätin harjoituksen tähän, hyvä tyttö. Selvästi tuo maasto oli haaste. Esineitä siellä oli siis kaksi. Kusti haki sitten sen lähemmän.

Jälki kuudella kepillä. Jana aivan törkeen sairaan hyvä, eteni luotisuoraan 20 metriä :D

Tarkasti taas takajälkeä pari metriä ja lähti sitten oikeaan suuntaan. Keppejä oli kuusi. Kakkonen ja nelonen jäivät, vaikka nokka kulki aivan niiden päältä. Itse en ollut niin hereillä, että olisin vaatinut ilmaisua. Rytmi ei edes merkannut niitä, siis ei mitenkään, ihan hassua. Pientä keppiuskollisuuden puutetta sillä joskus on havaittavissa, hmmmm... Mutta ne muut ilmaisi tosi hyvin. Kulmat menivät kauniisti. Yhdessä vaiheessa liina lipesi multa ja koiralla oli sellainen vauhti, että mun piti juosta perässä. Siellä se kepillä sitten odotti onneksi.

Tällä viikolla on vielä kahdet ohjatut tottikset. Odotan innolla!

Esineitä ja janoja

Talloin aamulenkillä koirille syvän kaistaleen uuteen kohtaan. Kusti toimi tosi buenosti tänään, etsi sinnikkäästi ja palautti heti. Rytmille kaksi esinettä, taakse keskelle ja ihan eteen toinen, noin viiden metrin päähän etulinjasta. Rytmi haki ensin kauemman, joutui vähän aikaa etsimään ja etsi ja palautti hyvin! Lähetys toiselle: lähti sata lasissa, nenä nappasi lähiesineen tuoksun lennosta, koira pysähtyi kuin seinään, etsi hetken ja palautti hyvin. Juuri kuten pitää, olen niiiiin tyytyväinen! Lähiesineitä ei olla monta kertaa treenattu.

Tyttöjen päiväunien aikaan tein janatreenin Rytköselle tuohon meidän tontin edustan metsäkaistaleelle. Kolme jälkeä, kolme lähetystä, päässä aina keppi. Rytmillä oli mieletön motivaatio päällä. Ekalla lähetyksellä sanoin erehdyksessä "jälki", kun yleensä sanon "eteen, jälki". Rytmin takapuoli hievahti, sitten katsoi minuun kummissaan, että mitäs nyt meinaat. Ihana koira! Vähän tarkkuutta nyt emäntä!

Eteni joka janalla vauhdikkaasti ja suoraan. Ekalla jäljellä tarkasti takajälkeä muutaman metrin, kunnes kääntyi itsenäisesti. Vikalla janalla oli jonkun elukan jäljellä, ylitti jäljen ja vonkui metsään. Pikkuisella avustuksella nosti kuitenkin myös jäljen ja viimeisenkin kepin.

Airis vei naista peltojäljellä

Talloin taas suoran pellolla, makkaraa joka askeleella. Hohhoijaa, ei ole kyllä meidän laji tuo. Lähtö oli rauhallinen, ja Rytmi eteni kauniissa tahdissa, mutta monta monta monta askelta jäi nuuskaisematta enkä osaa näköjään vaatia. Onneksi tavoitteemme ovat muualla, kyllä tulis muuten itku. Kuitenkin se työskentelee hyvin, nokka tuhisi ja oli hyvässä vireessä kaikin puolin. Homma on siis minusta kiinni... Ilmaisi päässä olleen namirasian nopeasti JA suoraan! Jotain mukavaakin siis. Pitää päästä äkkiä metsään pyyhkimään tämä orastava masennus pois. Ei tää muille niin vaikeaa ole. No, ruohopohja oli aika korkea, se varmaan vaikeutti, koska lyhyemmässä kohdassa työskentely oli tarkkaa. Seli seli.

Kustin kainalosta löytyi eilen iso punkki, yäk! Uusin punkkikarkotteet illalla molemmille.

Näin hoidetaan naapurisuhteita

Ei olla aikoihin nähty lähilaitumen hevosia. Tänään pyöräiltiin siitä ohi, ja Rytmi yllättyi hevosista -> kiskoi itsensä irti springeristä (en ymmärrä, miten se iso solmu meni läpi pienestä reiästä??!) -> juoksi muristen tien viertä hevosten perässä. Heposet pysähtyivät laitumen toiseen päähän, koira meni laitumelle, tässä vaiheessa olin itse jo kannoilla, ja Rytmi tuli sitten mun luo, kun olivat haistelleet puolin ja toisin.

Siellä ei ollut ketään pihassa, että olisin voinut mennä esittämään koottuja selityksiäni. Auts miten noloa! Ei ne hevoset kyllä traumatisoituneelta vaikuttaneet, ja koira sielläkin pihassa pyörii. Takas tullessa ohitettiin ne sitten kauniisti, tulivatpahan tutuksi...

Kovaa menoa ja merkitöntä jälkeä

Aamulla olin Inkerin ja Rytmin kanssa ekaa kertaa pidemmällä pyörälenkillä (tunti). Himmeet menohalut tuolla Rytkösellä, kyllä siitä tuli hyvälle tuulelle! Välissä oli pitkä pätkä peltotietä, jolla sai juosta irti ja lujaa! Pari kilsaa joutuu menemään yhteensä asvalttia, muuten on hiekkatiet.

Iltapäivällä tein meidän tontin eteen jälkeä (metsä). Kokeilin huvikseni kreppien jättämistä kotiin. Jälki ei ollut pitkä eikä siinä ollut muuta kummempaa haastetta kuin paikoitellen risukkoinen alusta. Kolme keppiä. Jäljen tallottuani havaitsinkin samalla pläntillä liikkuvan sienestäjän. Pohdin, että menee liian haastavaksi, mutta päätin ajaa jäljen kuitenkin. Parempihan tuosta on tietää ja kokeilla, voihan jäljet sotkeentua marjastajien ym. takia tietämättänikin. Jälki vanheni tunnin.

Lähetyksessä Rytmi oli rauhallinen, eteni suoraan, tarkasti viitisen metriä takajälkeä ja kääntyi itsenäisesti. Jäljesti tarkasti ja söi halulla kaikki namit, joita oli muutamia siellä täällä. Mä en huomannut itsessäni mitään eroa siihen, jos jälki olisi ollut merkattu, mitä nyt eka keppi tuli vastaan aiemmin kuin luulin. Toisen kepin jälkeen eksyttiin sienestäjän jäljelle. Rytmi ajoi sitä hetken, kutsuin pois. Rytmi nosti itsenäisesti taas "oikean" jäljen ja saapui pian viimeiselle kepille. Kaikki kepit nousivat siis hyvin. Hyvä hyvä tyttö! Tuo samaan aikaan kulkenut sienestäjä oli aika hc-haaste, mutta selvitettiin se hyvin.

Paikkailua

Oli pakko päästä uudestaan pellolle korjaamaan keskiviikkona tekemiäni mokia. Välihuomautuksena: kyllä maalla on mukavaa. Mulla on sadan metrin päässä loistava pelto, jonne sain luvan naapurin isännältä. Henkka lähti Inkerin kanssa muskariin, ja me mentiin Esterin kanssa aamukävelylle pellon laitaan jälkeä tekemään. Kun palasin hakemaan koiraa, tyttö nukahti aamutorkuille ja odotti siis rauhassa kun ajettiin jälki. Useimmiten siis sujuu!

Siis, ei keppejä, vaan lopussa namirasia. Jälki oli suora, joka askeleella makkaraa. Tavoitteena saada Rytmi tarkastamaan joka askel. Muistin kaikki opetukset eli esim. askelväli oli pidempi. Tällä oli myös vaikutusta eli ohjaaminen oli helpompaa!

Koira oli lähetyksessä rauhallinen. Söi paalulta kaikki makkarat. Lähti jäljestämään rauhassa. Olin tarkkana ja kiristin liinaa, kun yritti harppoa. Tällöin tarjosi maahanmenoa, ja ohjasin kädellä askeleelle. Myös kehuista tarjosi välillä maahanmenoa. Paikoin jäljesti superisti, kuulin nenän käytön ja liina oli löysällä. Tämmöisten pätkien jälkeen mulla herpaantui keskittyminen, ja annoin (?!?!) sen skipata askeleita, "koska se juuri äsken meni niin hyvin"? Tähän tapaan huomasin aivojeni toimivan. Paikoitellen en myöskään nähnyt askeleitani, ja sekin saattoi aiheuttaa huteja. Lopussa vauhti kiihtyi, mutta sain vaadittua viimeisen askeleet. Ilmaisi rasian buenosti (suoraan!).

Tästä on hyvä jatkaa! Mulla on onneksi itselläni nyt varmempi olo pellosta eli tiedän lopulta, mitä ja miten me siellä tehdään. Näitä treenejä vaan silloin tällöin, ja katsellaan, mikä on niiden vaikutus metsässä.

Eilen illalla paikallaoloa ja noutoa. Paikallaolosta mulla on todella hyvä mieli, olemme edistyneet selkeästi! Noudossa yhdistelin palasia ensimmäisen kerran eli otin luovutusasentoon asti, tosin en ottanut pitoa vielä tähän syssyyn. Himmee treenihimo on muuten iskenyt!

Hyvät treenit

Eilen kotipihalla noutojuttuja ja paikallaoloa lapset häiriönä.

Tänään oltiin Haunisissa heti aamusta ja saatiin seuraksemme Jutta, Katrin kanssa menimme harmittavasti ristiin! Näimme vilaukselta trimmatun, komean Saken. Pitää saada Rytmikin kaunistettua jossain välissä. First things first eli treenit:

Seuruuta ja oikealle käännöstä. Ihan hyvä. Liikkeestä maahan hyvä. Olen nyt tehnyt myös sitä, että kävelen itse pidemmän matkan tästä, 20-30 askelta. Eli pikkuhiljaa eteenpäin!

Pipsan treenatessa Rytmi paikallaoloon. Pysyi tosi hyvin, mulla oli oikein hyvä fiilis tästä! Tosin meni maate vasta tokalla käskyllä...

Lopuksi vielä loivaa A:ta ja hyppyä sekä hyvä eteenmeno. Myös esteillä oli innokas. Jäi hyvä fiilis!

Tässä muistilista mun ennakoivista merkeistä, jos ja kun ne joskus sattuisivat unohtumaan:

*liikkeestä istuminen: vasemman posken/suupielen silitys

*liikkeestä maahan: vasemman lavan silitys

*paikallaolo: päälaen silitys

*eteenmeno: rinnan silitys

*liikkeestä seisominen: selän silitys